Jukan maailma
30/09/2003
 
Kävin tänään ostamassa itselleni uuden kattolampun. Koulun jälkeen otin suunnan kohti Prismaa, jossa olin edellisellä käynnillä nähnyt mukavan näköisen kattoplafondin. Kauppaan menoa ennen kävin varmuuden vuoksi katsomassa vielä Citymarketissa ja Euromarketissa lamppuja. Kummastakaan kaupasta ei mitään kivaa löytynyt joten suuntasin Prismaan. Kattolamppu johon olin Prismassa mieltynyt, muistutti tyyliltään funkkista ja 30-lukua. Muut kaupan lamput olivat, joko rumia tai liian kalliita. Nyt kattolamppu maksoi 25,90 euroa jonka lisäksi ostin hehkulamppuja. Valaisin tarvitsee yhteensä kolme maksimissaan 60W lamppua, jolloin kustannustehokkain vaihtoehto oli hankkia 6 Philipsin hehkulamppua hintaan 3,20 euroa. Yhteensä rahaa ostoksen tekoon meni hieman alle 30 euroa, eli ostos oli siedettävän rajoissa. Uuden lampun osto kuitenkin tarkoittaa, että joudun olemaan tässä kuussa erittäin huolellinen rahankäytössä pysyäkseni budjetissa. Matka Tampereelle bilettämään jää siis tekemättä. :-( Toisaalta nyt asunto on hieman lähempänä luokkaa kiva. :-)

Kattolampun asentaminen on muuten hieman aikaa vievä työ. Lasiosan kanssa saa olla tarkkana, ettei synny lasinsiruja. En saanut lamppua vielä ihan täydellisesti asennettua. Lampun metallinen kiinnike on liian pitkä, kiristämällä vastinkappaletta lähemmäksi valkoista muovia ei loppuunasti onnistu, jolloin lampun muoviosa roikkuu yhdestä päästä hyvin ikävästi. Aion huomenna koululta tai kaupasta metsästää muutaman mutterin, joilla saan muovin lähemmäksi ruuvattavaa vastinkappaletta ja siten paremmin kiinni kattoon.

Nyt kuitenkin on aika juoda tee loppuun ja yrittää edistää Ympäristövaikutusten harjoitustyötä hieman valmiimmaksi...
 
Päivä täynnä tyhjää... Aamulla oli hirveä kiire yliopistolle, kun jäin viettämään muutaman lisäminuutin sängyyn heräämisen asemasta. Tullessani kouluun tapasin muutaman kaverini, jotka olivat etsimässä Talousoikeuden kurssin luentoa. He olivat käyneet lukujärjestykseen merkityssä salissa, vain huomatakseen sen olevan tyhjä. Onneksi hetken päästä avulias tyttö, joka oli kuullut ihmetyksemme luennon pidosta, selvitti kurssin ensiluennon siirretyn torstaiksi. Uutisryhmiin oli ilmeisesti tullut viesti luentojen siirrosta, mutta lukujärjestysohjelmaan ei tieto ollut siirtynyt. Turhauduin hieman tilanteesta, sillä tiedon olisi kaiken järjen mukaan pitänyt siirtyä myös lukujärjestysohjelmaan. Noh, positiivinen puoli oli, että pääsin kirjoittamaan harjoitustyötäni.

Oletteko muuten huomanneet monen ihmisen olevan anti-amerikkalainen? Amerikka vastaisuutta näyttää olevan miltei joka paikassa. En voi ymmärtää, miksi jotkut ihmiset syyttävät amerikkalaisia kaikista ongelmista alkaen kehitysmaiden köyhyydestä aina maailman turvallisuuden vaarantamiseen. Ei Yhdysvallat ole mikään unelmavaltio, muttei se missään nimessä ole huono maa, eikä syyllinen maailman ongelmiin. Suurinta ihmetystä itsellä aiheuttaa ihmiset, jotka uskovat jokaiseen Internetissä leviävään juoruun ja salaliittoteorioita vilisevään kirjaan jonka joku kirjoittaa. On uskomatonta miten ihmiset voivat kirkkain silmin väittää CIA:n järjestäneen iskun WTC:n, tai Yhdysvaltain aloittaneen sodan Irakia vastaan kaapatakseen alueen öljyt. Eivätkö ihmiset jaksa yhtään ajatella itse, tai selvittää miten valtiot yleensä toimivat? Ei tule mieleen Ranskan, Saksan ja Venäjän ajavan omia etujaan Irakissa? Ei tule mieleen myös Ranskan ja Venäjän salaisten palvelujen harjoittavan operaatioita ulkomailla? Ei tule mieleen Ranskan ja Venäjän lähettävän sotilaitaan ympäri maailmaa? Miksi yksipuolinen maailmankuva?

En tiedä johtuuko suuri Amerikkavastaisuus suuttumuksesta Yhdysvaltoja kohtaan, joka voitti kylmän sodan ja jäi ainoaksi supervallaksi maailmaan? Onko vasemmisto katkera Yhdysvaltain talouden jatkuvasta menestyksestä ja maan vaurastumisesta? Moni ihminen taitaa vihata enemmän Yhdysvaltain menestystä, joka perustuu raakaan kapitalismiin ja yksilöllisyyteen. Kun oma maa ja maanosa, jotka on rakennettu sosiaalidemokratian ohjauksessa, eivät menesty globaalissa kilpailussa, pettymys käy ilmi amerikkavastaisuutena. Monelle on ilmeisesti vaikea mieltää miten vapaa markkinatalous toimii sekä miten vauraus muodostuu. Vauraus ei tunnetusti muodostu palkkaamalla kaikki ihmiset valtion palvelukseen ja siirtämällä paperia virastosta toiseen. Vauraus perustuu raakaan työhön ja yrittäjyyteen, uuden keksimiseen sekä pelottomaan kokeilemiseen. Mielestäni oma yhteiskuntamme on jämähtänyt paikoilleen. Meillä pelätään kokeilla uutta tai olla erilaisia. Ei ole ihme amerikkavastaisuuden olevan suuri ihmisillä, jotka hengeen ja vereen vaativat työtätekevien ja yrittäjien orjuuttamista hyvinvointiyhteiskunnan verukkeella!
29/09/2003
 
Tekee mieli lähteä bilettämään! Olen viimeisen puolen tunnin ajan kuunnellut Astral Projectionin radiotallennetta, ja joka minuutti halu lähteä kunnon bileisiin on kasvanut kasvamistaan. Selailin hieman Access.org:n bilekalenteria todetakseni Suomen olevan vain harvinaisen kuollut paikka. Toki kivoja bileitä näyttää siellä sun täällä olevan, mutta 90-lukuun verrattuna meno on harventunut. Lokakuussa Tampereella olisi kuitenkin luvassa mielenkiintoinen tapahtuma: Tranzexperience. Bussi Vaasasta Tampereella ja takaisin bilelipun kanssa maksaisi vain 30 euroa. Sivuilla ei ole kuitenkaan enempää informaatiota bussista, milloin lähtö on Tampereella ja tulo takaisin Vaasaan. Suorastaan tylsää olisi, jos bussi lähtisi takaisin heti pääbileiden jälkeen. Kunnon bilettäjä raivoaa pääbileet lävitse, jonka jälkeen suuntaa paikallisen Hesburgerin kautta jatkobileisiin. Kotiin lähdetään vasta, kun silmät ovat miltei ummessa ja tanssiminen ei maistu! Matka bileisiin on kyllä kallis...

Junalla edestakaisin, 30 euroa
Bilelippu, 20 euroa
2 x Ruokailu, 15 euroa

Eli luvassa olisi hyvästellä 65 euroa...

Voi olla, että bileet jäävät... Toisaalta kerrankos sitä vain on nuori. ;-)

 
Päivän musiikillinen löytö on Dannii Minoguen kappale I don't wanna lose this groove. En ole aikoihin kuullut yhtä hyvää kasari jäljitelmää. :-) Unelma tietenkin olisi, jos Dannii tekisi yhdessä isosiskonsa kanssa kunnon kasari dueton, heitä voisi kutsua vaikka Kasaritytöiksi. ;-) Toinen suositeltava kappale on Tigan Hot in herre...

Helsingin sanomissa oli traaginen uutinen Amerikasta. Nelivuotias lapsi oli saanut käsiinsä puoliautomaattipistoolin. ja oli sillä ampunut hengiltä 5-vuotiaan isosiskonsa sekä haavoittanut 7-vuotiasta isoveljeään. Todella käsittämätöntä miten on pieni lapsi on saanut aseen käsiinsä. Vastuu on vanhemmilla, jotka eivät ole pitäneet asetta tarpeeksi hyvin poissa lasten saatavilta... Hyvin valitettavaa...
 
Paluu arkeen. Aamulla oli taas aikainen herätys ja lähteä englannin suulliselle kurssille. Onneksi kurssia vetää oikein mukava opettaja, ja muu ryhmä vaikuttaa olevan ihan asiallista sakkia. Tänään aiheena oli viestintä, jossa käsiteltiin niin kommunikaatiota sanallisesti kuin sanattomasti. Tunnilla käsiteltiin myös esityksen pitåmistä. Jokaisen kurssille osallistuvan on pidettävä 15 minuutin esitys englanniksi ja vastata mahdollisiin kysymyksiin 5 minuutin ajan. Tulen esittämään ensi viikon luennolla ensimmäisenä oman esitykseni. Aion pitää esityksen mobiiliteollisuuden nykytilasta, englanniksi Review on state of the Mobile Industry. Tulee vain kiire ensi viikoksi saada noin 20 esityslehteä valmiiksi esitykseen.

Aloitin tänään esityksen teon. Aion käsitellä mobiiliteollisuuden tilaa, aloittaen käyttämällä korkean teknologian arvoketjua ja sijoittamalla alan keskeisimmät yritykset siihen. Arvoketjua täydennetään linkittämällä yhteen liittoutuneet ja yhteistyötä tekevät yritykset yhteen. Linkittämisen kautta ryhmitetään yritykset yhteen. Ryhmityksen ratkaisee niin yhteistyö, liittoutumat kuin samankaltaiset intressit ja motiivit. Ryhmityksen jälkeen käydään lävitse ryhmät, niihin vaikuttavat yleiset trendit, intressit ja motivaattorit, nykyinen ja tuleva asema. Esitys on vielä aika alkutekijöissä, joten suunnitelma voi vielä muuttua. Jos esityksestä tulee tarpeeksi hyvä niin voin sen tänne laittaa. Jippii! ;-)

Koulusta lähdön jälkeen kävin katsomassa kaupungilla täydennystä nykyiseen sisustukseen. Asunto kaipaisi niin kattolampun kuin kahdet uudet verhot. Kattolampun aion ostaa, sillä löysin Prismasta 25 euroa maksavan mukavan näköisen kattoplafondin. Verhot maksavat aika paljon, joten verhojen osto voi jäädä ensi kuuhun tai jouluun jolloin veronpalautukset saapuvat. Kävin samalla kertaa myös City Kalusteessa. Sisustukseen voi helposti tuhlata ison summan rahaa. Jos minulla vain olisi varaa, olisin ostanut itselleni niin uuden sängyn kuin keittiöön ruokapöydän. Onneksi ei ole varaa, on jotain motivaatiota opiskella ja yrittää valmistua mahdollisimman pian. ;-)
28/09/2003
 
Lisäsin blogiin sähköpostiosoitteen johon voi lähettää postia. Tähän asti olen kirjoittanut blogia vain purkaakseni mieltä ja selventääkseni ajatuksiani, en ottaakseni vastaan palautetta. Nyt on mahdollisuus kommentoida, kritisoida ja antaa neuvoja minulle siitä miten elää ja ajatella. En usko saavani sähköpostiin kirjoitusten vyöryä, ei blogia edes kovin moni lue, mutta yksikin hyvä neuvo voi olla kullankallis.
 
Muutama päivä sitten juttelin kummisetäni kanssa globalisaatiosta ja taloudesta, kun pidimme taukoa tietokoneen asennuksesta. Setäni kannattaa humaaneja arvoja ja hänellä oli nytkin muutama kirja lainattuna kirjastosta. Kirja jota silmäilin edusti globaaliataloutta rankasti kritisoivaa suuntaa, jossa suuri osa huomiosta oli IMF:n ja Maailmanpankin arvostelussa. Setäni oli myös aiemmin lukenut Roistovaltio-kirjan. Ajatuksemme oikeudenmukaisuudesta ja politiikasta olivat hyvin poikkeavat. Puolen tunnin keskustelun jälkeen päädyimme vaihtamaan keskustelun aihetta, sillä kumpikin puolustimme omaa näkökantaa.

Myöhemmin päivällä mietin hieman mistä olimme puhuneet. Setä ei pitänyt oikeana tilannetta, jossa kehitysmaassa oleva työläinen saa palkaksi vain murto-osan siitä rahasta mikä hänen valmistamastaan tuotteesta länsimaissa maksetaan. Pidin nykyistä tilannetta ihan oikeana, sillä kehitysmaassa olevan työläisen ei pitäisi saada lähellekään länsimaista palkkatasoa vastaavaa palkkaa. Mielestäni on oikein tuotantoon sijoittaneen tahon saavan suurimman osan yrityksen tuottamasta rahasta. Kansantaloudella on hyväksi pääomien ja vaurauden keskittyminen osaaviin käsiin. Myöhemmin tilannetta miettiessäni ymmärsin nälkäpalkalla työskentelyn olevan lähinnä orjuutta. Ihmisen pitää työllä pystyä pitämään itsensä hengissä, mutta myös parantaa omaa elämää sekä kehittää itseään. Palkasta on jäätävä jäljelle edes hieman säästöön. Pitemmällä aikavälillä säästetyillä rahoilla ihminen voi esimerkiksi parantaa omaa asumistaan, perustaa oman yrityksen tai opiskella. Joissain kehitysmaissa, kehityksen kannalta, olisi hyvä jos palkat olisivat 10% tai 20% suuremmat kuin ne nyt ovat. Työvoimakulut eivät suuresti korotuksesta nousisi ja tavallisella ihmisellä olisi paremmat mahdollisuudet elää. Keskustelin lisää asiasta sedän kanssa ja yllättäen hänen mielipiteensä oli sama asiasta. Aiemmassa keskustelussa kumpikaan ei ollut määrittänyt palkalle tasoa, vaan puhe oli liian abstraktilla tasolla. Minä olin luullut setäni kannattavan dramaattisia korotuksia palkkaan, ja setäni luulleen minun kannattavan orjapalkkoja. Mietin vain kuinka lähellä oikeasti erilaisten ihmisten ajatukset oikeasta ja väärästä voivat olla, moni ymmärtää toisen väärin kun ei ymmärretä tarkistaa toisen mielipiteitä kunnolla.

Toinen aihe josta keskustelimme olivat reilunkaupan tuotteet: banaani ja kahvi. Suoraan sanottuna setäni mielestä väliporras on reilunkaupan kahvissa mätä. Syyksi hän mainitsi kahvista maksetun hinnan tuottajamaissa olevan vain vähän korottunut verrattuna kahvin hintaan ostajamaissa. Reilunkaupan banaanit taas eivät ole kalliita verrattuna ns. ketkunkaupan banaaneihin. Hänen mukaansa reilunkaupan kahvin hinnan pitäisi olla samassa suhteessa kuin reilunkaupan banaanien tapauksessa. Itse en ollut asiasta laisinkaan samaa mieltä. Mielestäni syy miksi reilunkaupan kahvi on kallista johtuu tehottomuudesta tuotannosta sekä suurtuotannon etujen puutteesta. Kahvissa on suhteellisen korkea jalostusaste kohdemaassa, sillä jauhatus ja pakkaus tapahtuvat siellä missä asiakkaat ovat. Reilunkaupan sivut eivät kertoneet missä kahvin paahdatus ja pakkaus tapahtuvat. Jos tuotanto on pyritti pitämään tehokkaana ja reilunkaupan kahvi pahdetaan isoissa erissä jossakin Keski-Euroopan maassa, joka on keskellä markkinoita, logistiikka kustannukset ovat suuret Suomeen tuodessa. Jos taas kahvin jalostus tapahtuu Suomessa, kärsitään tuotannon tehottomuudesta verrattuna suurtuotantoon. Banaanien kohdalla jalostusaste on huomattavasti alhaisempi ja reilunkaupan banaani ei kärsi sakkoa suurtuotannon puutteesta. Paras selitys kuitenkin, jonka keksin reilunkaupan banaanin suhteellisen edulliseen hintaan, ovat tullit. Jos muistan oikein niin suuret banaanijätit viljelevät banaaneja latinalaisessa Amerikassa mantereella. Reilunkaupan banaanit sen sijaan tulevat Karibialta eurooppalaisten suurvaltojen entisistä siirtomaista. Euroopan Unioni kerää tulleja monesta asiasta kuten banaanista, monella Karibian alueen maalla on kuitenkin vapautus tai helpotus tulleista kiitos entisten siirtomaaherrojen. Reilunkaupan banaani on siis halvempaa, sillä se ei kärsi tulleista kuten kärsivät monikansallisten jättien banaanit. Tämä kaikki on tietenkin teoriaa, todisteita minulla ei ole, kaikki mitä tässä sanon perustuu muistinvaraiseen tietoon. Voin olla väärässä tai oikeassa, joka tapauksessa asiasta on otettava selkoa...
 
Aamulla heräsin jäykän ja hieman kipeän niskan kanssa. Niskan hyvinvoinnin kannalta oli selvästi virhe ennen nukkumaanmenoa, katsoa lattialta maaten Pimeyden uhkaa. Monet ovat pitäneet edellä mainittua Star Wars -sarjan osaa epäonnistuneena elokuvana. Elokuva ei toki yllä kolmen ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan tasoon, mutta päihittää helposti monen muun elokuvan. Aamulla etsin vielä Kloonien hyökkäystä videokasettikasasta, mutta etsintäni osoittautui tuloksettomaksi. Elokuvien katselu on hyvä keino pitää aivot suljettuna ajattelulta. Yleensä viikonlopun jälkeen aivojen kiinni pito on suotavaa, ottaen huomioon oman viikonloppuni, kiinnipito on pakollista.

Tänään on illemmalla lähtö takaisin Vaasaan. Aion ottaa Porista kello 18 lähtevän vuoron, auto on perillä Vaasassa kello 21.05. Ratkaisu on hieman ongelmallinen. Viimeinen auto sunnuntaina Ristinummelle lähtee keskustasta kello 21. Laitan toivoni Porista lähtevän autoon, jonka uskon olevan Vaasassa ennen klo 21:tä. Toivon ehtiväni linja-autoon, muuten on edessä pitkä marssi kohti kotia.
27/09/2003
 
Moraalista krapulaa perjantain jälkeen. Menin perjantaina kaverini kanssa baariin pitämään hauskaa pitkästä aikaa. Ilta meni nousuhumalan merkeissä antoisasti, illassa ei ollut vielä mitään valitettavaa. Jututin ja pidin hauskaa muutaman tytön kanssa, läheltä piti ettei ilta olisi muuttunut aamuksi Raumalla. Baarin mennessä kiinni huomasin toisen kaverin olevan muutaman tutun tytön kuski. Liityin seuraan ja suunnaksi otettiin Pori. Toisella tytöistä oli lompakko kadonnut ja hän oli siitä murheellinen, lohdutin häntä matkalla. Poriin päästyä toinen tytöistä jäi pois ja otimme suunnaksi viimeisen tytön asuinsijan. Hän halusi ensiksi käydä katsomassa entisen rakastettunsa asuntoa, vieläkö hän asuisi siellä. Poika ei siellä asunut, muuttanut pois. Tyttö kertoi itkusta sekaisin pojan suurella todennäköisyydellä syyllistyneen suureen rikokseen. Kaveri lähti autollaan takaisin kotiin ja jäin lohduttamaan tyttöä. Vein hänet kotiinsa ja jäin viettämään yötä hänen kanssaan. Olimme jo autossa suudelleet ja hyväilimme toisiamme sängyssä ennen nukkumaan menoa. Aamulla herätessä meillä molemmilla lihan himo heräsi. Myöhemmin tyttö syytti minua hyväksikäytöstä, hän oli tunteiltaan haavoittuvassa tilassa ja olisi enemmän kaivannut lohduttajaa ja hoivaajaa. Pyysin anteeksi, sillä tiesin hänen sanoissaan olevan totuuden siemen. Vaikka kumpikin halusimme ja nautimme toisistamme, tyttö oli tunteistaan liian sekaisin. Juttelimme hetken ja hän kaipasi olla vain yksin, lähdin asunnosta odottamaan linja-autoa kotiin. Sain hänen numeronsa ystävältä ja lähetin vielä myöhemmin anteeksipyynnön ja pahoitteluni tekstiviestillä. Tyttö vastasi takaisin, hän oli päättänyt ottaa selvää mitä entiselle rakastetulle oli oikeasti tapahtunut ja missä hän oli. Toivoin todella, että tyttö pärjää ja jaksaa sekä saa selvitettyä omat ongelmansa...

Moraalista krapulaa on kestänyt koko päivä ja vielä varmasti kestää jonkin aikaa. Minun olisi pitänyt pystyä olemaan parempi ihminen tytön kanssa. Aamulla olisi pitänyt pitää tyttöä vain sylissä ja lohduttaa, ei sortua nopeaan mielihyvään. Voin pahoin asian johdosta. Onneksi. Toivottavasti tytön vointi on aamusta parantunut. Unen puute ja krapula varmasti vaikuttivat häneen kuten itseenikin aamulla. Seuraavan kerran, kun tapaan hänet baarissa, pyydän vielä kerran anteeksi ja tarkistan hänen vointinsa. Toivon todella, että hän saa asiansa järjestykseen ja elämän parempaan suuntaan... Mikään ei kuitenkaan vie nyt huonoa omaatuntoa pois. Ensi kerralla, jos samanlainen tilanne tulisi jonkun toisen kanssa, pitää vain säilyttää mielessä maltti ja hillitä niin itseä kuin toista.

En tiedä kuinka järkevää on kertoa blogissa hyvin henkilökohtaisista asioista. Ehkä ei hirveän järkevää. Kirjoittamisella on kuitenkin hyvä motiivi. Varoittaa kaikkia muita lukijoita tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. En usko edellä mainitun tytön olevan viimeinen ihminen, joka tarvitsee lohduttajaa ja hoitajaa. Me ihmiset olemme usein haavoittuvia kun elämä kolhii kunnolla. Meidän muiden jotka seuraamme toisen kärsimystä sivusta, pitäisi aina muistaa toimia varoen ja huolella välttäen aiheuttamasta lisämurhetta. On tärkeää jokaisen ymmärtää oma vastuu kanssaihmisistä ja pyrkiä käyttäytymään sen mukaan...

Väsymys painaa silmiä jo. Lopetan kirjoittamisen tähän ja menen juomaan iltateetä.
26/09/2003
 
Puhuin taas isän kanssa tarpeesta päivittää firman koneen käyttöjärjestelmä uudempaan version. Kuten jo aiemmin mainitsin, käytössä on nyt Window NT 4.0 Workstation ja USB-portin tarve on pakottamassa päivittämään joko Windows 2000:n tai XP:n. Selailin hieman verkkokauppa.com:n hintoja, jolloin törmäsin pieneen yllätykseen, Microsoftin OEM versiot ovat huomattavasti normaalisti myytäviä versioita halvemmat.

Hintoja...

Microsoft Windows XP Professional Edition Eng päivitysversio 247 euroa
Microsoft Windows XP Eng Professional Edition OEM-versio 161 euroa

OEM versio tulee maininnalla "Ei saa siirtää alkuperäisestä koneesta toiseen. Suppeampi ohjekirja kuin myymäläpaketoidussa versiossa. Muuten täysin sama kuin kalliimpi täysi versio.". Hieman epäilen moisen kiellon pätevyyttä Suomessa. Kyseessä on tuotteen osto, eikä ohjelmiston lisenssointi. Tuotteen kun ostaa, ostaja saa tuotteella tehdä mitä huvittaa. Esimerkiksi autoa ostaessa ei vaadita vain auton ostaneen henkilön käyttävän sitä. Jos kyseessä olisi lisenssi, pitäisi tehdä lisenssisopimus, ohjelmiston mukana tuleva EULA paneli hyväksy tai hylkää ruutuineen ei sitä vastaa. Kauppaa tehdessä olisi myös myyjän mainittava kyseessä olevan lisenssi eikä tuote sekä tehtävä selväksi lisenssoinnin ehdot...

Nyt olisi hyvä, jos olisi oikeustieteellisessä opiskeleva tyttöystävä. Oikkarin puolella nättejä ja mukavia tyttöjä on kyllä ollut. Pitää harkita kuokkimista bileisiin ja oman laintuntijan hankkimista. ;-) ...

Tässä tilanteessa tosin ei ole väliä koneen vaihtokiellolla, suunnitelmissa ei ole vaihtaa konetta aikoihin. OEM-version hintaa kallistaa ainoastaan hieman vaatimus ostaa jokin koneen sisälle tuleva osa samassa yhteydessä. Uusi kovalevy tai lisämuisti ei olisi pahitteeksi. Eroa tosin päivitysversion ja OEM-version välillä ei suuresti ole, yritykselle kyse on pikkurahasta. Raha ei kuitenkaan puussa kasva, joten parempi yrittää saada rahalla aina paras mahdollinen vastine.



25/09/2003
 
Voi pettymysten pettymys, tulipa tehtyä oikea tollontyö!!! ...nyt ei kyllä sprii edes auta. Päivällä kirjoittaessa blogiin edellisen viestin, katsoin varmistuakseni skandien menneen oikein. Nyt sain kavereilta kuulla skandien olevan poissa tolaltaan. Oikein kiva. Noh. Tekevälle sattuu.

Bussimatka kotipuoleen taittui yllättävän tuskattomasti. Luin tavalliseen tapaani matkan aikana kaikki autossa olleet sanomalehdet lävitse. Ei juuri mitään mielenkiintoista näytä tapahtuneen maailmalla, onneksi. Tylsä uutispäivä tarkoittaa sitä, ettei maailma ole mennyt ainakaan hirveän paljoa huonommaksi, kenties jopa hieman parantunut.

Ennen kotiin tuloa, kävin Porissa Sokoksella ostamassa ruusuja äidille. En tiedä missä Porissa muita kukkakauppoja olisi ollut, mutta kuuden jälkeen ne olisivat varmasti kaikki olleet kiinni. Sokoksen kukkakauppa myyjän mukaan on pidempään auki kuin muut eli kello kahdeksaan illalla. Ruusut olivat myös todella halpoja. Ostin 10 ruusun paketin hintaan 6,50 euroa, se on mielestäni halpa. Toki ruusut eivät olleet parhaasta päästä. Yleensä itse pidän isoista ruusuista. Muistaakseni paras lajike minkä olen nähnyt oli nimeltään Grand Prix, tai ainakin ruusujen myyjä tämän nimen esitti aikoinaan...
 
Yliopisto-opetuksen suurin vika on opettajien puute. Opettajien puute johtuu suoraan yliopistojen keskittymisestä opetuksen sijaan tutkimukseen. Valtio on omalta osaltaan auttanut kehitystä hinnoittelemalla maisterin tutkinnosta maksettavan korvauksen alas, ja maksaessa lisenssiaatin ja tohtorin tutkinnoista suhteellisen suuren korvauksen. Ymmärrän toki olevan tärkeää suorittaa uutta tieteellistä tutkimusta, mutta se ei saa aiheutta perusopetuksen laiminlyöntiä. Räikeämmin perusopetuksen laiminlyönti näkyy tekniikan ja luonnontieteiden kursseilla. Moni kurssin vetäjä on omalla alallaan asiantuntija, mutta tiedon välitys oppilaille jää usein luentomonisteen ulkoalukuun. Opetuksen antaminen opiskelijoille on monesti vain pakollinen paha. En ihmettele miksi monella opiskelijalla esimerkiksi matematiikan tai fysiikan opinnot voivat venyä luvattoman kauan. Yliopistot voisivat yrittää parantaa tilannetta vaatimalla tutkijat suorittamaan perus pedagokiikan opinnot. Ennen kuin tilanne voi parantua olisi valtiolla ja yliopistoilla muututtava asenne. Tutkimukset eivät yliopistolle mainetta tuo vaan entiset opiskelijat. Se miten yliopistosta valmistuneet menestyvät työelämässä kertoo suoraan mikä yliopiston taso ja arvostus on. Onneksi nyt Vaasassa on edes fysiikan opetus kunnossa kiitos asiaanomistautuneen opettajan, voin vain odottaa ja toivoa parannuksen tapahtuvan myös matematiikan puolella.

Tänään pidin ensimmäisen tapaamisen Ympäristövaikutusten hallinnan -kurssin harjoitustyön tiimoilta. Jaoimme jokaisella oman aihealueen. Itse kirjoitan tuotannon vaikutuksesta luonnonmonimuotoisuuteen sekä miksi luonnonmonimuotoisuus on myös teollisuudelle tärkeä. Aion käydä lävitse työssä prosessiteollisuuden, metsä- ja maatalouden lävitse. Mielenkiintoista olisi myös ottaa tarkasteluun lääketeollisuus, mutta aion jättää aiheen käsittelemättä ensi alkuun sillä suomalainen lääketeollisuus on suhteellisen pieni teollisuudenala. Ryhmämme hallintotieteiden opiskelija otti käsiteltäväksi lait, sopimukset sekä poliittisen ulottuvuuden. Ryhmän kolmas jäsen tekee oman osuutensa kirjoittamalla mitä luonnonmonimuotoisuus on biologisesti sekä miksi se on tärkeää. Jos saamme työmme nopeasti tehtyä siirrymme laatimaan erilaisia skenarioita edellämainituista aiheista. Suoraan sanottuna työ ei tule hyvältä näyttämään, liian pehmeä aihe ja kaukana siitä mitä tuotantotaloudessa pitäisi opettaa.

Puolentoista tunnin kulutta odottaa lähtö keskustaan ja sieltä kohti kotiseutua. Joudun nyt ottamaan linja-auton keskustaan, sillä pyörää ei viitsi yli viikonlopun keskustaan jättää. Puuduttaa jo nyt tietää joutuvansa viettämään neljä tuntia linja-autossa päästäkseen kotiin. Ärsyttävin piirre linja-autolla matkustaessa Vaasan ja Porin väliä on hitaus. Kaikki väliä kulkevat vuorot ovat pikavuoroja, mutta sanasta pika ei voi tässä yhteydessä puhua. Reitti ohittaa jokaisen pikkukylän ja suuri osa matkasta kulkee pitkin pieniä teitä. En muuten valittaisi asiasta, mutta maksaessa pikavuoromaksun odottaisin sentään vastineeksi pikakuljetusta paikasta A paikkaan B. Nyt käytännössä kuljen vakiovuorolla, josta otetaan pikavuoron maksu. Kivaa!
24/09/2003
 
Heräsin juuri iltapäiväunilta. Koulusta kotiin tullessa oli taas uskomaton väsy. En tiedä oliko syynä aamun aikainen herätys vai viekö noin 9 - 10 km koulumatkan pyöräily energiat. Kastajaisiin ei olisi joka tapauksessa ollut mitään energiaa mennä. Tämän vuoden kastajaisissa en näy juuri mitään menettäväni. Kävin piipahtamassa kahden kaverin pitämällä rastilla, jossa fuksiryhmän piti taiteilla narun kanssa. Viime vuonna rastinpitäjien mukaan, olivat fuksit olleet paljon reippaampia ja iloisempia. Nyt rastille tulleet ryhmät näyttivät vähän tylsistyneiltä ja haluttomilta. Bilehengeä ei juuri ryhmiltä löytynyt ja lahjukset jäivät usein luvattoman laihoiksi. Onneksi kaverini saivat kunnon bilefiiliksen päälle ja saivat innostettua paikalle saapuneita ryhmiä. En tiedä mistä tämän vuotinen latteus johtuu. Osaanottajia tänä vuonna koko kastajaisiin oli myös todella paljon vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Toisen paikalle saapuneen kaverin mukaan Kasarmintorille oli kertynyt miltei yhtä monta fuksia kuin tuutoria, moni on siis jäänyt juhlista pois.

Kotimatkalla ohitin vahingossa Jamera Networksin paikallisen myymälän. Olin aiemmin Jameran sivuja selaillessa huomannut vanhan kaverin toimivan nyt Vaasassa piirimyyntipäälikkönä. Päätin samalta seisomalta käydä sisään ja tervehdyksellä käymässä. Puhuin hetken aikaa kaverini kanssa niitä näitä. Hän ihmetteli todella, kun kerroin aikovani valmistua ensi vuonna. Ilmeisesti olen saanut jossain vaihessa luotua maineen järjestöjyränä ja hirveänä bilettäjänä. ;-) Hänellä itsellään opinnot ovat nyt gradu vaiheessa ja valmistuminen vain ajankysymys. Toivottavasti ensi vuonna myös itsellä ainoat puuttuvat opinnot alkavat olla gradu... Toivossa on hyvä elää. ;-)
 
Valitan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle opiskelijoiden epäinhimillisestä kohtelusta Suomessa! Hitto! Ei se nyt voi olla oikein ihmisen herätä klo 6.30 ehtiäkseen klo kahdeksan fysiikan laskuharjoituksiin. Suorastaan kaameata unenoikeuden poljentaa. ;-)

Sain fysiikan laskuista loppujen lopuksi laskettua kuusi laskua kahdeksasta. Kaksi laskua joita en laskenut eivät olleet mahdottoman tuntuisia, mutta en saanut mistään niihin otetta. Laskuja tehdessä tuli myös tutustutta OpenOfficen kaavojen kirjoitukseen. Laskut ovat nyt paperilla, mutta aluksi kokeilin jos pystyisin tietokoneella nopeasti tekemään siistimpää jälkeä. Vastaus oli ehdottomasti kyllä, mutta fysiikassa ei ole kyse siisteydestä vaan ajatuksen kiinni saamisesta, jolloin perinteinen kynä ja paperi laskimella ryyditettynä pieksivät koneen 1 - 0.

Tänään on yliopistolla kastajaiset. En ole varma aionko ottaa juhlintaan osaa vai keskittyä hakkaamaan päätä seinään opintojen muodossa. Illan tapahtumaan en varmasti mene. Rahaa on pakko säästää, muttei menohaluja juuri edes olisi. Mitään minua kiinnostavaa ei baarista löydy, joten miksi edes vaivautua. Parempi olisi, jos yrittäisin saada muutaman kurssin harjoitustyötä eteenpäin...

Äääh... Kello käy minuutti minuutilta eteenpäin, pakko pian lähteä polkemaan koululle. Polkupyöräily on muuten alkanut tuntumaan jaloissa. Toinen jalka tuntuu hieman kolottavan. Ei varmasti mitään vakavaa. Kenties olisi aika korjata satulaa ja sarvia ylemmäs. Nyt satula ja sarvet ovat aika alhaalla. Olen halunnut pitää itseni mahdollisimman alhaalla, jotta vaara tilanteessa saan itseni hallitusti alas ilman vammoja...
23/09/2003
 
Huh. Yksi fysiikan lasku laskettu lisää. Nyt laskettuna on kaikkiaan kolme laskua kahdeksasta. Kaksi laskua saan laskettua helposti lisää, sillä jätin alusta muutaman tehtävän ratkaisematta. Toivottavasti saan vielä muutaman laskun puserrettua valmiiksi. En ole varma sainko äsken laskemani laskun oikein, sillä annettu vastaus on huomattavasti suurempi kuin tulos jonka sain. Itse uskon harjoituspaperin tekijältä jääneen virhe paperiin, sillä ilmoitettu vastaus on nopeuden y-komponentti laskussa. En aio asialla enempää päätä vaivata, sillä laskelman olen tarkistanut ja tulos on ns. järkevä.

Nyt aion istua hetken aloillaan ja juoda teetä. Samalla voin hieman laskea opintotuesta käteenjäävän rahan. Tänään päivällä opintotuki ja sen taso tulivat taas puheeksi kerhohuoneella. Kaveri piti nykyistä tuen määrää järkyttävän alhaisena. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Tuki on alhainen. Lasketaanpa nopeasti millä minun tulisi tulla toimeen...

Opintotuki ennakonpidätyksen (10%) jälkeen : 404,66 euroa
Asunnon vuokra : -242 euroa
Nettiyhteys : -13,50 euroa
Puhelinlasku :- 25 euroa

Ns. pakollisten menojen jälkeenjää käytettäväksi ruokaan, opintoihin ja vapaa-aikaan 124.16 euroa

Kouluruokailu maksaa 2,55 euroa/kerta * 20 arkipäivää : 51 euroa
Viikonloppuruokailu maksaa 3,00 euroa/päivä * 8 vklpäivää : 24 euroa

Pakollisten ruokailujen jälkeen käteen jää hulppeat 49,16 euroa

Lopusta rahasta olisi hyvä hieman jäädä käytettäväksi aamupalaan (kuulemma päivän tärkein ateria), iltapalaan ja teehen. Kahvia onneksi saa ilmaiseksi kerhohuoneella, siitä suuri kiitos ja kunnia rakkaalle ainejärjestölle. Yleensä kursseja varten tarvitaan materiaalia prujujen ja kirjojen muodossa. Prujut maksavat ja kirjojen kopioiminen, ostamisesta puhumattakaan, on kallista. Jos vielä matkustan kerran kuussa katsomaan vanhempia, matkakuluja muodostuu 30 euroa edestakaisin. Vanhempien luona käydessä toki hieman säästää ruuassa, mutta ei huomattavasti.

Mietityttää vain mitä tekisin, jos minulta ei olisi jäänyt säästöön mitään kesätöistä tai en olisi kesätöissä ollut. Talvella ylimääräinen kuluerä muodostuu bussikortin ostosta, 30 euroa jotta pääsen koululle. Omien laskelmien mukaan voin säästämistäni rahoista joka kuukausi kuluttaa noin 50 - 75 euroa koko kuluvan lukukauden ajan. Elintaso ei huomattavaa nousua saa säästöönlaitetuista rahoista, mutta antaa pientä helpotusta arkeen. Jos elämä käy liian sietämättömäksi, voin tietenkin ottaa opintolainaa. Tässä maassa opiskelijat ovat siitä kumma ihmisryhmä, että heidän laskettu perustoimeentulonsa rakentuu lainasta. Jos olisin työtön enkä opiskelisi, saisin valtiolta enemmän rahaa kuin nyt. On turha kitistä opiskelijoiden olevan kiittämättömiä, opiskelijat vain haluavat sen mitä muut saavat ilman vaivannäköä. Lisäksi pitää muistaa, ettei koulutus tuo automaattisesti korkeita tuloja. Jos valmistunut opiskelija yltää korkeaan tulotasoon, valtio rangaisee progressiivisellä tuloverolla...

Tai ehkä Suomen valtio vain kouluttaa tulevia veronmaksajia opintotuen niukkuudella kohti tulevaa verohelvettiä. Kuulostan varmasti katkeralta ja sitä olenkin. Nykyinen systeemi ei toimi kunnolla. Pitäisin enemmän Yhdysvaltain malliin toteutetusta järjestelmästä, jossa työnteko ja harkittu riskinotto palkitaan. Ottaisin mielelläni 40 tuhatta euroa lainaa tutkinnon suoritusta varten, jos opintojen jälkeen odottaisi palkkatyö kevyellä verotuksella...

Voisin siirtyä takaisin fysiikan pariin... aihe minä ja järjestelmä tuo mieleen vain katkeruutta ja petetyksitulon tunnetta.
 
Energiat poissa. Nukuin viime yön huonosti. Noin kello kolmen aikaan, oman muistikuvani mukaan, alkoi ulkona satamaan ja salamoimaan rajusti. Heräsin itse sateen ja salamaniskujen ääneen. Vaikka kaupungissa asun ja nautin maanalla kulkevista kaapeleista, vanhasta tottumuksesta vedin tietokoneen ja television kaapelit pois seinästä. Vara ei venettä kaada. Onneksi viime aikoina kone on toiminut täysin moitteetta ja näytössä ei ole ollut häiriöitä. Rahan laitto uusiin atk-laitteisiin, olisi nyt hyvin epämielekästä. Täytyy vain toivoa, ettei kone tai näyttö saavuta elämänkaarensa loppua ennen valmistumista.

Tänään alkoi koululla Markkinointitutkimuksen kurssi. Heti aluksi kurssin pitäjä piti tutun kovistelun kurssin olevan tarkoitettu vain pääaineen ja laajan sivuaineen opiskelijoille. Pienen keskustelun jälkeen kävi kuitenkin ilmi kurssin olevan mahdollista suorittaa, jos lokakuun lopussa saa markkinointiin haettua laajan sivuaineoikeuden. Suoraan sanottuna pitäisi ottaa härkää sarvista kiinni, marssia laitoksen johtajan juttusille ja hakea sivuaineoikeus. Samalla olisi myös hyvä tilaisuus kertoa, ettei nykyinen meno voi kauaa jatkua jossa opiskelijat eivät saa lukea haluamiaan kursseja. Menekkiä markkinoinnin kursseille on enemmän kuin tarjontaa. Nyt suureen kysyntään vastataan pyrkimällä vähentämään menekkiä hankaloittamalla opintoja. Mielestäni parempi olisi, jos tuotantoa tehostettaisiin. Mielessä on muutamia keinoja parantaa ja monipuolistaa tuotantoa, joista olisi hyvä laitoksen johdolle myös kertoa. Toivottavasti en joudu tilanteeseen, jossa vaadittavat 35 opintoviikkoa on suoritettu opintoja, mutta virallisesti ei ole merkitty laajaa sivuainetta opinnoista. Viimeinen vaihtoehto, jos en saa tahtoani lävitse, on marssia opintosihteerin luo ja pyytää luomaan uusi sivuaine.

Katsoin äsken jo fysiikan lasku, jotka jäivät eilen tekemättä. Vaikeaa on vieläkin mieltää miten laskut pitäisi ratkaista. Pakko vain alkaa yrittämään laskujen ratkaisemista, muuta tietä oppimiseen ja kurssin läpäisyyn ei ole. :-(
22/09/2003
 
Viikonloppu tuli ja meni. Maanantai tuli ja meni. Aika on viime päivinä kulunut luvattoman nopeasti. Monet asiat kuten blogin kirjoittaminen on jäänyt tekemättä. Blogin kirjoittamatta jättäminen ei toki ole yhtä vakava asia, kuin fysiikan laskuharjoitusten tekemättömyys. Blogin päivittämättä jättäminen vie vain lukijoita, laskuharjoitukset kurssin arvosanaa...

Tänään oli koulussa suhteellisen hyvä päivä. Sain päässäni kehitettyä markkinointitutkimuksen tekoon käytettävää työkalua. Ohjelmiston teossa vaikeinta ei ole idean keksiminen vaan kunnollisen toteutuksen aikaansaanti. Onneksi idean tulo hetkellä eräs tuttavani oli samassa atk-luokassa, jonka kanssa puhuin ohjelmistosta ja sen toteutuksesta. Idea on toteutettavissa. Pohdimme, jos suorittaisimme Tietotekniikan projektiopinnot kurssin rakentamalla ideasta ohjelmiston. Kurssin suorittaminen poikkeaisi kuitenkin yleisestä tavasta; ensiksi laatisimme liiketoimintasuunnitelman ja sen perusteella määrittäisimme mitä ohjelmistoon on minimissään saatava. Liian useasti teknisesti suuntautuneiden ihmisten alkaessa toteuttaa saamaansa ideaa, käytetään liikaa aikaa ja työtä tarpeettomiin asioihin. Toisaalta kaupallisen taustan omaavat ihmiset sivuuttavat tekniikan liian nopeasti, eivätkä välttämättä välitä tekniikan ihmisille oikeaa kuvaa mitä haluavat. Seuraavaksi ennen kurssin alkua olisi löydettävä muutama tekniikan ihminen lisää ryhmään. Ongelma on vain mistä löytää tarvittavat tekniset taidot omaava sekä mukava ihminen. Omasta mielestä olisi itsemurhaa lähteä rakentamaan ohjelmistoa ryhmällä, joka ei tule tarpeeksi hyvin toimeen kyetäkseen viettämään esim. saunaillan yhdessä. Onneksi aikaa on vielä jäljellä, joten ihmisten kerääminen on vielä mahdollista... Tästä ideasta minulla ei ole mitään epäilystä etteikö se pärjäisi kaupallisesti...

Pitänee seuraavaksi kertoa viikonlopusta, ettei vahingossa tulisi paljastettua mitä mielessä on. ;-) Viikonloppuna ei liiemmin mitään mielessä ollut. Perjantai ilta meinasi mennä pipariksi, kun odotimme linja-autoa väärällä bussipysäkillä. Normaalisti linja-auto menee kohdasta jossa odotimme, mutta myöhempi auto meni eri reittiä. Havaitsimme liian myöhään olevamme väärällä pysäkillä. Harkitsimme hetken mitä vaihtoehtoja olisi päästä kaupungiin. Taksi oli mielestäni liian kallis ja halusin säästää rahaa, joten ehdotin menoa pyörällä. Ainoa ongelma oli, ettei kaverilla ollut pyörää. Runsaan humalatilan ansiosta ratkaisu ongelmaan löytyi nopeasti, kyytsätään! Ei muuta kuin kaveri narikalle ja kohti kaupungia polkemaan. Matkaan kului noin runsaat 40 minuuttia. Ainoa kytsääyksen ongelma oli takapuolen puutuminen matkalla. Paikkojen puutuminen oli kuitenkin pieni hinta verrattuna säästyneeseen taksirahaan, ainakin omasta mielestäni. ;-)

Hmmm... olisi pitänyt kirjoittaa viikonlopusta viikonloppuna. Nyt myöhemmin, kun yritän kirjoittaa menneestä, kirjoittaminen on vaikeampaa...
19/09/2003
 
Jas jas... känni vaan syvenee entisestään. Joskus aikanaan teininä ollessa suurta ja yleistä huvia oli humalassa soitella purkkiin ja kirjoitella kännissä viestiä. Nyt purkit ovat painuneet unhoon ja pienet yhteisöt ovat väistyneet globaalin Internetin tieltä. En osaa enää kuvitella itseäni teiniksi. 90-luku oli omalaatuista aikaa. Pahaa oloa ja ahdistusta. Tietokoneet ja purkit olivat erinomainen väylä sosiaalisesti syrjäytyneille nuorille, kuten itselleni. Jos nyt olisin nuori joutuisin etsimään chatti kaverit ympäri maailmaa. ICQ on erinomainen yhteydenpito väline, muttei se luo yhtä tiivitä yhteisöjä kuin purkit aikoinaan. Kävin itse ensimmäisen kerran oluella purkkitapaamisessa ja vedin itsen alkoholista huonoon kuntoon purkista tuttujen kaverien kanssa. Mitä nykynuoret tekevät ilman purkkeja? Internetissä toki kivoja kavereita varmasti tapaa, mutta ovatko he samalla alueella? IRC toki vielä on jäljellä. Se on varmasti osaltaan korvannut purkkeja... Ehkä pitää lopettaa ajattelu, se ei ole minulta koskaan hyvin onnistunut, ja keskittyä siihen missä olen hyvä eli oluen juomiseen...

En tiedä mistä tarve olla sekaisin tulee. Monella kaverilla on tarve rikkoa arki ja vaihtaa vapaalle, laittaa pää sekaisin ja mennä. Jos olisin humanisti vetoaisin nuorena koettuun pahoinvointiin ja yhteiskunnan synnyttämään, nuoria syrjivään ja sortavaan, todellisuuteen, sen sijaan kerron vain pitäväni oluesta ja sekoilusta... Tai no... sekoilua. Miten sen nyt ottaa. Vain kerran olen baarista lentänyt. Koskaan en ole poliisin kanssa tekemisissä ollut, parkkisakon olen kerran saanut... joo... "sekoilua"... kerran nörde, aina nörde... joo... olutta lisää, silmät liikkuu. ;-)
 
Kaveri saapui Vaasaan! Nyt ollaan jo tunti pientä aloittelua vedetty iltaa varten. Kiire voi vielä kyllä yllättää, sillä viimeinen bussi kaupungiin menee 22.30. Kaverin mukana tuli Vaasaan pari lukion pitkän matematiikan kirjaa muistinvirkistykseksi sekä runsaasti ruokaa vanhemmilta. Eniten pidin Lidl:stä ostetusta isosta metwurstipötköstä! Pian on aika lähteä läheiseen kauppaan ostamaan illan juotavat. Ajattelin tänään taas nauttia oluen mausta ja valintani tulee suurella varmuudella olemaan Karhu, joka kuvastaa hyvin valitsemaani elämäntapaa sekä aatepohjaa. ;-) 12-pack maksaa vain 12.90, jos muistan oikein kyltin lukeneeni. Yee!-) Mutta nyt kauppaan... voi todellakin olla, jos tämä meno jatkuu, eilen näkemäni enneunen toteutuvan. ;-)
 
Ei sitten toimi Americas Army minun koneessani. :( Olin jo aloittanut lataamaan peliä netistä, kun mieleeni tuli tarkistaa toimivuus Red Hat:ssa. Pian löytyi linkki, jossa joku valitti ettei peli toiminut hänen koneessaan, syyksi osoittautui videokortti. Nopea tarkitus ja totesin ettei aikoinaan ostamani Matrox G400:ta pelissä enää tuettu. Suurin ongelma mielestäni 3D-korteissa on tuen puute, jos peli on vähääkään huonosti ohjelmoitu. Kokeilin viikko sitten ajaa muutaman vuoden takaisia Assembly tapahtuman demoja koulun koneessa, vain yksi kokeilluista toimi! Kaikki muut kaatuivat ja kuolivat pois. Onneksi en ole himo pelaaja, silloin olisin vaihtamassa grafiikkakorttia joka ikinen vuosi.

Koululla tehtävänä on enää käydä katsomassa kielten harjoitusryhmien ajat. Fysiikan laskuharjoitukset olivat jo saapuneet. Nopeasti vilkaistuna selviän kyllä kaikista laskuista, kunhan hiukan paneudun niihin. Nyt laskujen mukana tuli myös oikea vastaus, jolloin tiedän laskenko ihan täysin päin metsää laskua vai en. Olen laskenut, että jos tästä harjoituksesta saan suurimman osan laskettua, pitäisi vaadittu 20% harjoitustehtävistä olla laskettu viimeistään kolmanne harjoituskerralla.
 
Eilen kahvit tytön kanssa jäivät pitämättä. Hänelle muodostui esteeksi työ, joka piti saada valmiiksi aamuun mennessä sekä lähtö Helsinkiin. Ei voi mitään, joskus asiat toimivat ja joskus eivät. En aio ehdottaa kuitenkaan uutta aikaa kahville menoon, vaan tyttö saa itse tuoda asian esille. Miehen on hyvä piirtää johonkin kohtaa viiva mihin tullessa om aktiivisuus loppuu. Liian innokas tai painostava ei kannata olla, jokaisella on päätäntävalta omasta itsestään, joskus muiden päätökset ovat sopusoinnussa omien toiveiden kanssa ja joskus eivät. Sääli kuitenkin, en keksi yhtään toista tyttöä jonka kanssa lähtisin mielelläni kahville. Ehkä ei pitäisi olla turhan tarkka seuran valinnasta, mutta ikää ollessa vain 23 vuotta, voi vielä odottaa ja valita vain parasta. Toivottavasti ennen 30:tä se tarpeeksi oikea on löytynyt, muuten voi tulla paniikki! ;-)

Näin viime yönnä muuten taas unta. Olin kaverini kanssa Raxissa syömässä, yhtäkkiä ruoka loppui, ravintolan pitäjä järjesti pirskeet korvatakseen ruuan loppumisen, juttelimme kahden mukavan tytön kanssa, yhtäkkiä he olivat alasti ja seuraavaksi heräsin tytöistä huonoimman näköisemmän kanssa muistamatta mitään edellisestä illasta. Toivon todella, ettei kyse ollut enneunesta. Kaveri on nimittäin tänään tulossa Vaasaan ja aiomme bilettää täysillä koko viikonlopun. Kaverilla on aina Vaasassa ollessa ollut parempi tuuri tyttöjen kanssa kuin kotopuolessa. Olen unessa tyytymätön siihen, että juuri minä sain sen huonomman näköisen! ;-)

Eilen todellakin oli yliopistolla Valovilkkuu tapahtuma. Itse häivyin koululta ajoissa pois välttääkseni koko jutun. Vietin kuitenkin aikaa tapahtumaa varten perustetulla chat-kanavalla. Ns. akateemista keskustelua ei kanavalla juuri ollut, onneksi. Yllätys ei ollut suuri, kun joku otti aiheeksi talouden ja epätasa-arvon. En voinut välttää kiusausta ja vyörytin oman vastahyökkäyksen. Olen hengeen ja vereen uusliberalistisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan kannattaja. Sääli etteivät muut keskustelijat hallinneet omaa aluettaan hyvin, Tobinin vero ja GATS-sopimus ovat jo niin koluttuja aiheita. Oli helppo sanoa ja todistaa markkinoiden vapaan toiminnan olevan tie varauteen, sekä osoittaa muiden vaihtoehtoisten kokeilujen epäonnistuneen. Hyvä oli myös muistuttaa nykyistä teollistainfrastruktuuria rakennetun viimeiset 200-vuotta nykyiseen muotoon. Toiset keskustelijat tietenkin ottivat esille kehitysmaiden tilanteen ja esittivät oman näkemyksenä näitä kohdanneesta riistopolitiikasta, ns. salaliitosta. Ei tarvinnut kuin todeta maailmalla olevan esimerkkejä valtiosta, jotka ovat pystyneet nostamaan vaurauttaan pitämällä yhteiskunnan suhteellisen vakaana ja talouden vapaana. Oikeastaan typerää edes keskustella aiheesta ihmisten kanssa, joilla ei ole perustietämystä talous- ja poliittisestahistoriasta.

Tänään tehtävänä on vielä lähteä yliopistolle hakemaan fysiikan laskuharjoitukset sekä ottaa kieltenkurssien ajat ylös. Tärkein on kuitenkin ladata American Army ja polttaa se cd-levylle. Kaveri on ollut aina hieman pettynyt, kun Linuxista ei pelejä ole löytynyt. Toivottavasti virtuaalitetsaus auttaa asiaan. ;-)
18/09/2003
 
Huh. Ulkona näyttää olevan huono ilma. Taivas on pilvessä ja maa märkä. Juuri nyt ei sada, mutta mahdollisuus kastumiseen matkalla kouluun on hyvin suuri. Aion vielä hieman odottaa, jos sää muuttuisi paremmaksi. Tänään minun on ehdittävä koululle viimeistään klo 13, jolloin Kansainvälisten liikeneuvottelujen kurssi alkaa. Kurssin pitää Yhdysvalloista tullut professori. Toivon mukaan opettaja kertoo heti ensimmäisten minuuttien aikana mistä koulusta hän on. Jos koulu on Forbesin top MBA-koulujen listalla, luennot voivat olla hyvin mielenkiintoisia. Samalla olisi myös hyvä tilaisuus kysyä, mikä työtahti on listan alapään kouluissa. MIT on esimerkiksi kuuluisa korkeista työvaatimuksista opiskelijoille, tavallisella suomalaisella työkulttuurilla siellä tekee kipeää. Alemman arvostuksen kouluissa en usko vaatimusten olevan yhtä korkeita.

Tänään on luvassa myös kahville meno tytön kanssa. Ulkoasu muistuttaa nyt perusekonomin tavallista olemusta. Housut ovat vaalenharmaata puuvillaa prässin kanssa, varustettuna pelkistetyllä mustalla vyöllä. Ylävartaloa peittää valkoinen kauluspaita jossa ylin nappi auki. Kauluspaidan kanssa pidän kellanharmaata vetoketjullista neuletta. Aion pitää neuletta, joko kokonaan auki tai kiinni noin 4/5 osan matkalta jolloin alta näkyy valkoinen kauluspaita, mutta neule säilyy hyvässä ryhdissä. Kuva kertoisi enemmän, mutta en jaksa ottaa kamerallani kuvaa. ;-) Ikävän tavallinen pukeutuminen on kuitenkin kyseessä. Eivät vaatteet miestä tee, mutta varmasti auttavat saamaan hieman tytön huomiota. =)

Yliopistolla on luvassa tänään myöhemmin illalla kaikille avoin tapahtuma. Ohjelmisto on suoraan sanottuna tylsä. En ole koskaan pitänyt edellä mainitun kaltaisista tapahtumista. Viihdyn paremmin oluen, grillimakkaran ja hyvien ystävien kanssa. Kultturellien ja älymystön tapahtumat ovat myös yleensä täynnä typeriä ihmisiä, he joko kulkevat suu auki hämmästellen kaikkea tai luulevat toisten ihmisten olevan oikeasti kiinnostuneita heidän ajatuksistaan. En vastusta kulttuuria tai älymystöä, vastustan keinotekoisuutta. Varmistuin kesällä asiasta, puhuessani erään Porissa asuvan oikein älykkään naisen kanssa asiasta. Häneltä sain vastauksen kysymykseen, miksi jokin taide voi olla täysin käsittämätöntä. Hänen mukaansa monasti kulttuuri-ihmiset viihdyttävät toinen toisiaan älyleikeillä, joka antaa vastauksen kysymykseen miksi moneen performanssiin kohdalla jonka olen nähnyt. Toivottavasti tyttö ei halua lähteä ks. tapahtumaan. Aina kun näen jotain mistä en pidä kommentoin sitä myös raskaasti. Kaikki ihmiset eivät halua kuulla kritiikkiä, joten on yritettävä hankkia jostain teippiä suun pitämiseksi kiinni. ;-)
17/09/2003
 
Kyllästyin vihdoin tänään elämään ilman hiustenkuivaaja ja silitysrautaa. Ostin Citymarketista itselleni uuden Braunin kuivaimen sekä Cheff:n silitysraudan. Vanha silitysrauta ja hiustenkuivan olivat kesän autotallissa, käyttöön otettaessa molemmat saivat aikaan ylivirtakytkimen laukeamisen. Hiustenkuivaaja ei ollut pakko ostos, mutta tuiki tarpeellinen hiuksia laittaessa. Koulussa pitää hiusten näyttää hyvältä! Silitysrautaa tarvitsen housujen prässin silittämiseksi kuntoon. Housut näyttävät suorastaan törkeän näköisiltä ilman kunnon prässiä. Yhteensä jouduin ostoksistani maksamaan hieman yli 26 euroa. Molempia laitteita tulen varmasti ainakin seuraavat viisi vuotta käytämään, joten uskon saavani sijoitukselleni hyvän tuoton... Rahaa laitteet eivät toki tuota, mutta hyvän tytön löytämiseen siististi laitetut hiukset sekä hyvässä ryhdissä olevat vaatteet auttavat. :-)

Aamulla oli törkeä kiire Ympäristövaikutusten hallinnan kurssille. Tyttö jonka kanssa teen ryhmätyötä oli sairaana, joten emme päässeet tänään päättämään mistä kukin kirjoittaa. Kurssille oli jostakin saapunut hirveä määrä hallintotieteiden opiskelijoita. Sain omaan ryhmääni yhden viidennen vuoden opiskelijan. Hieman juteltuani hänen kanssaan sain vaikutelman kunnon asenteen puuttumisesta. Puhuessani geeneistä, taloudesta, laeista ja sopimuksista joista kustakin tulisi kirjoittaa oma kappale työhön, hän oli huolestunut työmme menevän päällekäin muiden ryhmien kanssa. Hän ilmeisesti haluaisi, että keskittyisimme enemmän aiheeseen eli käytännössä biologiseen puoleen ja jättäisimme muut sikseen, siihen en tule suostumaan. Oma ryhmäni esittää ensimmäisten joukossa, jolloin kaikki ylimääräinen tieto jonka vyörytämme tuo pisteitä meille ja vie niitä muilta jos heidän aiheestaan meidän mainitsemat asiat puuttuvat. Hän hieman protestoi mielipidettäni ryhmätyön teosta, johon lisäsin ainoan tärkeän asian olevan vaikutus osakekurssiin.

Suurin vika mielestäni monessa tuotantotalouden ja kaupan kurssissa on jättää totaalisesti huomioimatta osakkeenomistajien etu. Edellä mainitulla kurssilla on tähän asti ollut suoraan sanottuna inhottavan vihreä linja. Minusta kurssin pitäisi keskittyä analysoimaan miten eri tyyppiset teollisuudenalat kuormittavat ympäristöä, miten prosessiteollisuudessa voi tapahtua ympäristövahinko, miten ennaltaehkäistä vahingojen syntyä sekä mitä yritys voi tehdä suojatakseen liiketoimintansa ikäviltä ympäristöä satuttavilta onnettomuuksilta. Suomesta löytyy runsaasti esimerkkejä ympäristövahingoista, joten aitojen tapausten käsittely kurssilla olisi suositeltavaa. Kurssilla olisi hyvä myös käsitellä oikeuskysymyksiä ja korvausvelvollisuuksia mitä yritys voi kohdata teollistatoimintaa harjoittaessa. Lisäksi olisi hyvä karsia asenne, jossa ympäristöä on suojeltava hinnalla millä hyvänsä. Parempi olisi pohtia mihin yrityksellä on oikeasti varaa ja mihin ei, mitä osakkeelle voi tapahtua erilaisten päätösten seurauksena.

Sääli ettei yliopistolta oikein löydy professoria, joka sanoisi suoraan miten asiat ovat. Monella kurssilla pehmoillaan ja kuvitellaan maailma paremmaksi paikaksi kuin se oikeasti on. Jos tänä vuonna olen TIMES-kilpailun alkukarsinassa tuomarina tulen kaikille kilpailuun osallistuville muistuttamaan punaisen langan olevan osakkeenomistajien arvo (shareholder value) eikä muu (stake holder value). Jos joku yrittää puolustella taloudellisesti kestämätöntä ratkaisua vetoamalla moraaliin, etiikkaan tai pehmeisiin arvoihin, tulen varmasti teilaamaan joukkueen pisteet lähelle nollaa..

.. Mutta nyt tekemään jotakin tuottavaa.
16/09/2003
 
Katsoin lähemmin L'orealin e-strategy kilpailua. Haastetta kilpailussa näyttää riittävän oikein todenteolla. Hyvä niin, sillä mitä vaikeampi kilpailu on sitä vähemmän merkitystä on onnella. Meidän kolmen hengen joukkue näyttää olevan miltei koossa. Ainoa kysymysmerkki on kaverini, joka on nyt Helsingissä Nordealla töissä. Hänellä suorittamatta on vain gradu, varmaa tietoa ei vielä ole onko hän Vaasassa ensi vuoden alussa. Toivon hänen olevan, sillä ryhmätyö ei toimi kunnolla jos joudutaan käyttämään puhelinta ja sähköpostia. Mahdotonta ei pelin pelaaminen maantieteellisesti hajautetulla joukkuella ole, se tuo vain tarpeettomasti lisää haastetta. Katsoin viime vuoden voittajia nettisivuilta, Amerikan sarjan voitti Harvard Business Schoolista oleva joukkue, Keski-Euroopan sarjassa voitton vei joukkue INSEAD:sta. Onneksi Suomi on pohjoismaiden sekä itäblokin maiden aluessa, joten pieni voiton mahdollisuus on olemassa. Pääasia on kuitenkin oppiminen.

Edellä mainitut kaupalliset koulut ovat muuten maailman parhaimpien joukossa, jos joku lukijoista ei tiedä. Aion itse pyrkiä Yhdysvaltoihin suorittamaan MBA-tutkinnon johonkin top 50 kaupalliseen yliopistoon kunhan ikää ja uraa ehtii kertyä. Pääsy Harvardin, INSEAD:n tai muuhun maailman top 10 business kouluun olisi suoraan sanottuna lottovoitto. Jos rahaa kertyisi joskus enemmän, voisi GMAT-testin suorittaa jo nyt. Olisi mielenkiintoista tietää minkä pistemäärän testistä saisin. Oman veikkaukseni mukaan pistemäärä asettuisi jonnekin 500 - 600 pisteen välille. Testissä mitataan kuitenkin omaksumiskykyä ja abstrakteissa asioissa se on hyvä. Tekstejä en pysty ulkoa muistamaan mitenkään, mutta asian idea hahmottuu nopeasti ja pysyy muistissa helposti. Pitää ottaa selvää milloin Suomessa seuraavan kerran järjestetään GMAT-testi.

Kerhohuoneelle muuten ilmestyi viikko sitten mainos Mensan järjestämästä älykkyystestistä Vaasassa. Testin hinta on 30 euroa, mikä mielestäni on ryöstöä. En aio ottaa testiä, sillä siitä ei ole minkäänlaista suoranaista hyötyä. Mensan jäseneksi minulla ei ole mitään asiaa, älykkyysosamäärä on luultavasti 110 tienoilla, ainakin kaikki nettitestit ovat siihen viitanneet. ;-) Mensa on lisäksi köyhä järjestö, joten pääsystä jäseneksi ei olisi mitään iloa. Jos järjestöllä ei ole suuria talletuksia ja sijoituksia ympäri maailmaa, linnoja ja kartanoita salaisten tapaamisten paikoiksi ja pientä yksityisarmeijaa, jäsenyydestä ei ole mitään iloa. Jos äsken mainitsemani kaltaisia salaseuroja on olemassa, jäseneksi en varmasti pääsisi ennen kuin omaisin pullean pankkitilin ja kosolti vaikutusvaltaa. Ei kukaan haluaisi vipata muutamaa sataa miljoonaa euroa? Maksan 100 vuoden päästä takaisin korkojen kerä, mä lupaan. ;-)
 
Koulupäivä ohitse! Fysiikan laskut olivat miltei oikein. Tavalliseen tapaan olin ollut huolimaton ja tehnyt virheitä laskuissa, muuten laskut olivat oikein. Seuraavat laskuharjoitukset aion tehdä paremmin; enemmän välivaiheita ja laskujen tarkistus. Muuten päivä meni ihan putkeen. Kahville en tytön kanssa tänään mennyt. Hän sai tänään mukavan kasan töitä suoritettavaksi huomiseksi, joten sovimme siirtävämme kahville menon torstaiksi. Ennen koulusta lähtöä puhuin isäni kanssa parin kymmenen minuutin ajan puhelimessa. Sain sanottua kaikki asiani mitä mielessä oli. Uskon tehneeni asian selväksi niin terveyden kuin tulkitsemisen osalta. Eivät ongelmat toki muutamasta puhelusta ratkea, siihen tarvitaan enemmän. Ymmärryksen lisääminen ja omasta välittämisestä kertominen kuitenkin auttaa molempia jaksamaan. Ei ole paljoa vaadittu kertoa välittävänsä ja rakastavansa toista, se on niin pieni asia suurella merkityksellä ettei sanoja turhaan kannata säästellä.

Voimat ovat kyllä päivän jälkeen täysin poissa. Aion nyt levätä hieman ja sitten yrittää työstää ryhmätöitä eteenpäin. Tänään ilta menee vielä pitkälle, illalla tulee matka kuuhun ohjelma jota olen herkeämättä seurannut. Nyt syömään!-)
 
Fysiikan laskut melkein laskettu, 6 tehtävää 7:stä ratkaistu. Jokainen ratkaistu tehtävä tuo kurssin läpäisemistä aina hiukan eteenpäin. Pyrin laskuharjoitusten alussa ratkaisemaan kaikki tehtävät vaikka sitten väkisin. Eilen tuhraantui tunti yksinkertaiseen laskuun, kun en ymmärtänyt jutun jujua aluksi, tulipa hieman geometriaa kerratuksi sentään. En tiedä miten muissa yliopistoissa fysiikan opetus on järjestetty, mutta täällä luennoilla olo on viihtyisää. Luennoitsijalla on reipas ote asiaan eikä missään vaihessa tuntia tylsyys ala liikaa vaivaamaan. Tulevaisuudessa vihtyisyys varmasti vaihtuu jatkuvaan päänsärkyyn asian ja laskujen koventuessa... Sain eilen kaverilta University Physics kirjan, näyttää oikein pätevältä opukselta. Edelliseltä omistajalta kirja oli jäänyt totaalisen käyttämättä, joten toivotaan sen nyt pääsevän omaan tehtäväänsä pölyttymisen sijaan.

Eilen meni hiukan illalla asiat sekaisin äidin soittaessa. Vanhemmilla liitossa on aina ollut ongelmia, niistä on selvitty ja viettetty välillä onnellisempia aikoja. Viimeisenä kolmena vuotena on kuitenkin moni liiton ulkopuolinen ongelma tullut vastaan, ne ovat jääneet ratkaisematta ja nyt ne ovat pinnalla vanhempien jäädessä yksin kotiin. Olen aina pyrkinyt vanhempieni suhteen olemaan puolueeton, riitoihin en ole mennyt väliin. Nyt kuitenkin minun on pakko mennä väliin. Vanhimmalla lapsella on tiettyjä velvollisuuksia omaa perhettä kohtaan. Tiedän ja muistan enemmän asioita kuin nuoremmat sisarukseni. Se antaa taustaa ymmärtää missä mennään ja mistä on kysymys. Aina vanhempia kuunnellessa löytää kuitenkin jotain uutta. Eilen oivalsin osasyyn äidin pahaanoloon. Vanhuus. Äidillä suurena huolena on isän terveydentila. Isä tekee yrityksessään pitkiä päiviä, terveys ei nykyisellä menolla kauaa kestä. Joudun ikäväkseni kantamaan vastuun jutella isän kanssa hänen terveydestä ja ennenaikaisen kuoleman mahdollisuudesta. Uskon isäni tietävän asian itsekin. Voi olla vain hyvin vaiketa myöntää olevansa huonossa kunnossa. Aion ensimmäiseksi puhua häntä käymään lääkärillä. Viimeksi isä kävi lääkärillä vasta, kun oli kuntoillut ja laihduttanut suuresti. Pelkääkö hän kuulla lääkäriltä kunnon pettävän, jos nykyinen meno ei muutu? En tiedä soitanko isälle tänään vai myöhemmin viikosta. Tiedän kuitenkin olevan minun velvollisuuteni puhua hänen kanssaan ja pyrkiä löytämään tie selvitä nykyisestä tilanteesta. Olen monasti sanonut vanhemmilleni päivän tulevan jolloin me lapset alamme huolehtia heistä. Vastaus on ollut aina sama, ettei heistä tarvitse huolehtia. Olen eri mieltä, jokaisen sukupolven tulee aikuisuuteen vartuttua ottaa vastuu niin nuoremmista kuin vanhemmista.

Kello näyttää käyvän liian kovaa vauhtia. Vielä pitää yrittää silittää housujen prässiä. Hiukset sentään näyttävät olevan suunnilleen kohdalla. Sääli, etten ole vieläkään aina varma ulkonäköni suhteen. Tiedän ulkonäköä olevan ja sen riittävän oikein mukavasti, mutta mutta... ehkä kahville meno tytön kanssa jo alkaa jännityksen muodossa vaivaamaan. Pitää juoda lisää teetä, pehmittää aivoja.
15/09/2003
 
Tyttö oli tänään yliopistolla paikalla, kävin kysymyssä häntä kahville. Sovimme, että haen hänet fysiikan laskuharjoitusten jälkeen. Mies on aina parhaimmillaan laskettuaan hieman fysiikkaa ;-) En tiedä mitä tuleman pitää huomenna, mutten voi millään hävitä. Joko saan vahvistusta uskolleni, että tyttö kannattaa pyytää treffeille tai tiedän voivani unohtaa treffit hänen kanssaan. Joku voi kysyä mitä eroa on kahvillakäymisessä ja treffeissä? Treffeille mennessä molemmilla on motiivit selvillä ja pelin nimi tiedossa. Lisäksi pojalla on hyvin menneitten treffien jälkeen oikeus saatta tyttö kotiin ja saada pusun poskelleen tai suukon huulille :-) Kahville mennessä edellämainittu käytös ei tietenkään sovi, paitsi jos poika ja tyttö jäävät suustaan kiinni ja huomaavat jutelleensa koko illan. En usko jääväni puhumaan koko illaksi, vaikka olenkin puhelias ja rakastan puhumista ja keskustelua, en ole koskaan kenenkään kanssa puhunut pitkiä aikoja. Huominen näyttää mitä tuleman pitää...

Hieman alustavaa suunnitelmaa puheenaiheista kahvillakäydessä olisi kuitenkin syytä laatia. Ensiksi on jotenkin kartoitettava onko tyttö vapaa vai ei. Kiinnostuksen laadun pystyy lukemaan kasvoilta kahvikupin tyhjentyessä. Muita aiheita voivat olla mitä on kesällä tehnyt ja mitä aikoo tulevaisuudessa tehdä. Aion kertoa, jos vain saan hyvän tilaisuuden omat visiot tulevaisuudesta. On parempi pelotella tyttöä avioliitolla ja lapsilla heti alussa kuin vasta myöhemmin. Kaikki naiset nimittäin eivät halua lapsia. Tosin monella naisella voi olla esteenä lasten hankintaan omat lapsuuden kokemukset tai omien vanhempien seuraamisen pelko. Voi olla naisen kokevan, ettei hän ollut haluttu tai pidetty lapsi, tälläisiä harhoja voi helpostikin syntyä. Jos kohdalle osuu nainen, joka ei lapsia halua pitää selvittää syy haluttomuuteen saada lapsia. Itse uskon pystyväni selvittämään ne tapaukset joita elämä eteen heittää, kysymys vain on toisen kuuntelemisesta, ymmärtämisestä sekä omasta halusta joustaa yhteisen asian tähden. Pelkkiä sanoja toki tässä vaiheessa, sanojen kantaman saa vasta selville, kun oikeasti joutuu tekemään päätöksen. Olisinko valmis jäämään koti-isäksi? ...En, sitä en tekisi, lastenhoitaja olisi minun valintani.

Voi voi... saa katsoa mitä tapahtuu. Nyt kuitenkin tekemään kouluhommia, ei ilman töitä tekemättä koskaan valmistu ;-)
 
Sikailua subbarilla :-) Televisiosta alko tänään sarja, jossa seurataan bileporukan örvellystä pitkin Silja Operaa. Sekoilua ainakin sarjan ensimmäisen jakson perusteella on runsaasti. Tytöt esittelevät mukavasti itseään ohjelmassa, lopuksi ihmetellen mikseivät suomalaiset miehet osaa lähestyä. Vastausta visaiseen kysymykseen ei ohjelma tarjonnut, kenties tulevissa jaksoissa näemme empiirisiä esimerkkejä suomalaisten miesten lähestymisestä, jonka perusteella voimme etsiä ratkaisua jos sellaista tarvitaan. Voisi olla ihan hauskaa osallistua ohjelmaan, jakso jossa esiintyisin olisi luultavasti kuitenkin tylsä. Runsaan alkoholin vaikutuksessa olen silti tietyssä mielessä pidättyväinen, hauskaa voi pitää ja läppää heittää, mutta siihen se jääkin. Ehkä hauskinta antia olisi analyysit vastakkaisen sukupuolen edustajista ja pieleen menevät iskuyritykset ;-) Lopuksi voitaisin ottaa perus lopettelut "vittu. kukaa ei lämmeny. paska laiva. ämmät ei ymmär hyvänpäälle. niiku parhaimma näköset äijät jäi taas ilma seuraa. perse. lähetää snägäril!"... laivalla ei taida grillikioskia tai mcdonaldsia olla joten olisi jotenkin selvittävä aamiaiseen... yyh... taidan jättää itseni nolaamisen ajattelun sikseen, ei minua televisiossa tulla näkemään, onneksi :-)
14/09/2003
 
Cheaters on suositeltava ohjelma kaikille katsoa. Muistuttaa kahdesta asiasta; tee avioehto ja pidä huoli vaimon ajankulusta. Avioehto on minusta oikein sovellettuna järkevä asia liittoon kuin liittoon. Itse laatisin avioliittoa varten avioehdon, joka rankaisisi pettämisestä. Jos toinen todistetusti pettää, avioliiton päättyessä pettänyt osapuoli saa vain 20% omaisuudesta. Menettely on mielestäni järkevä, se rankaisee muttei vie toiselta pohjaa alta. Mahdollisen rangaistuksen olemassaolo kannustaa avioliittoon tyytymätöntä osapuolta tuomaan oman asiansa esiin, jolloin on vielä mahdollista yrittää parantaa liittoa. Jos kuitenkin tyytymättömyys ei liitosta poistu, avioero ei ole yhtä kivulias kuin pettämistilanteessa.

Toivottavasti itse saan aikaan hyvän avioliiton. Paras olisi jos vielä vanhana toinen maittaisi (selvennys: siis se jonka kanssa meni naimisiin, hankki lapset, omakotitalon ja lemmikkieläimen). Erään entisen tyttöystäväni vanhempien liitto on aika hyvä esimerkki miten voi vielä vanhana elää onnellisesti toisen kanssa. Itse uskon tuon liiton perustuvan osittain miehen työhön, jonka ansiosta pari tapaa vain viikonloppuisin. Molemmat voivat täyttää arjen työllä ja omilla asioillaan. Kun viikonloppu koittaa, se on lomaa ja juhlaa arjesta. Hyvin helposti, kun viettää liikaa aikaa toisen kanssa, rakkaus arkipäiväistyy ja tylsyys voi alkaa kolkutella ovea. Kysymys vain on mistä löydän sen oikean naisen, jolla ajatukset vievät samaan suuntaan. Edellisen tyttöystävän kanssa puhuimme useasti miltä tulevaisuus näyttää. Hän jakoi käsityksen nuorena ajan uhraamisesta työlle, ajatus jota kaikki eivät jaa.

Perjantaina muuten päätin kysäistä erästä hurmaavan hymyn omaavaa tyttöä kahville. Olemme joskus ottaneet yhteen ajatusten ollessa eri mieltä yhteisten asioiden hoidosta. Hautasimme kuitenkin sotakirveen jo aikoja sitte, kun huomasimme molempien olevan ihan kunnon ihmisiä. Nyt päätin ottaa enemmän selvää ja menin kysymään häntä kahville. Hän ei ole kuitenkaan yliopistolla ole ollut vähään aikaan, joten lähetin sähköpostia jossa kerroin tulleeni hakemaan hänet kahville. Kahville pyyntö on hyvä idea, sillä en tiedä seurusteleeko hän vai ei, samalla voin luodata onko pohjaa treffeille pyyntöön. En ole aikoihin treffeillä ollut, sääli. Toivottavasti pääsen tämän tytön kanssa treffeille.
 
Lukujärjestys on aivan liian täynnä. Liian monta kurssia toistensa kanssa päällekäin. Liian monta kurssia, joiden luennoille on pakko mennä. Eilen katsoin miten markkinointitutkimus kurssi mahtuu lukujärjestykseen, se ei mahdu! Kurssien luennoille ainakin opinto-oppaan mukaan olisi pakko osallistua, siihen aikaa ei riitä. Yritän ensi viikolla puhua kurssin opettajan kanssa ja löytää tie kurssin suorittamiseen ilman luennoilla oloa. Joku voi ihmetellä miten voi oppia ilman luennoilla oloa, vastaus on tekemällä hyvän harjoitustyön. Suunnitelma on sopia jonkin Vaasalaisen teollisuusfirman kanssa markkinointitutkimuksen teosta, saada jalkaa oven väliin tulevia töitä ajatellen sekä suorittaa kurssi.

Otaksun kurssin pitäjän voivan vastustaa suunnitelmaani. En ole markkinoinnin laajan sivuaineen opiskelija virallisesti, joka on yksi kurssin vaatimuksista. Opintoviikkoja on markkinoinnista kertynyt 31, joka voi ehkä hieman pehmentää vastustusta. Viimeinen keino suostutella opettaja hyväksymään tapani suorittaa kurssi on väittää opetettavien asioiden olevan roskaa, ja pystyväni tekemään AHP:tä käyttämällä paremman markkinointitutkimuksen kuin mikään muu ryhmä. Yliopistolla muualla kuin tuotantotaloudessa ei AHP:tä käytetä, joten arpapeli voi kannattaa. Toinen tekijä on, että suurinosa näkemistäni markkinointitutkimuksista on ollut roskaa, tilastoja ei ole käytetty kunnolla hyväksi ja löydettyjä tuloksia ei ole esitetty parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Tänään on yritettävä viedä sekä aineseminaaria että ympäristövaikutusten hallinnan kurssien harjoitustöitä eteenpäin. Kun nuo kurssit saan nopeasti pois alta, 5 uutta noppaa putoaa opintorekisteriin.
13/09/2003
 
Huomenta!-) Eilen illalla tuli ehkä hieman tylytettyä naisia liikaa. Tasapuolisuuden nimissä on nyt korkea aika tylyttää miehiä. Mielestäni yksi pahimmista asioista mitä suhteessa on tehdä, on seurustelun aloittamisen jälkeen sanoa toiselle mitä toisen pitää olla. Jos toisen ihmisen kanssa alkaa seurustella, pitää toinen hyväksyä sellaisena kuin on. Tämä tarkoittaa, ettei ala painostaa toista laihduttamaan ja muuttamaan omaa ulkoista olemusta tai julistaa yksipuolisesti kieltoa karkeille ja sipseille. Jos omasta mielestä tytöllä on ylipainoa ja painosta pitäisi 10 kiloa hävitä, miehen kannattaa selvittää itselleen omat arvonsa paremmalle pohjalle tai jättää suhde aloittamatta.

Toki molemmat sukupuolet syyllistyvät toistensa moittimiseen ja muuttamiseen parisuhteissa. Joskus vaatimukset ovat oikeutettuja, jos vuosikymmenten varrella on esimerkiksi kertynyt ylipainoa vaarallinen määrä. Vaatiessa toiselta muutosta pitää tosin olla valmis itsekin muuttumaan. Liian painokkaat vaatimukset toiselle voivat tulehduttaa ilmapiiriä ja tuoda suhteeseen lisää ongelmia. Vaatimuksien esittämistä parempi on näyttää itse hyvää esimerkkiä ja muokata omaa elämää. Jos baarista kotiin lähtiessä aina omasta toiveesta johtuen poiketaan syömässä kebabilla tai hampurilaisella, voi sen jättää väliin ja tehdä kotona terveellisempää syötävää. Jos ruoka lihottaa hieman voi esittää toiveen kevyemmästä ruuasta "oon aatellu et olis mulle terveellisempää jos söis jotai kevyempää", en usko monenkaan naisen vastustavan siirtymistä vihanneksiin sekä kalaan ja kanaan. Paras on jos itse kokkaa, silloin voi suoraan vaikuttaa siihen mitä syödään. Miehelle kokkaamisen opettelu on todella suositeltavaa, tie naisen sydämeen tai sänkyyn käy helposti ruuan kautta ;-)

Voi vaikuttaa hieman kaksinaamaiselta julistaa vaatimusten ja toisen muokkaaminen kielletyksi ja kertoa sitten miten muuttaa toista huomaamatta. Vaatimisen ja ohjaamisen välillä on kuitenkin tärkeä ero; vaatiessa vain toinen joutuu muuttumaan, ohjaamiseen tarvitaan lopulta aina kaksi ja muutos koskettaa molempia.
 
Baarista kotiin. Päivä meni ja tuli ja nyt olen tässä. Siistiä. Tiedättekö muuten mikä on paras testi minkä naiselle voi tehdä? Se on sovinistitesti. Viet jutun siihen millaisen naisen haluat, kerrot haluavasi naisesta kauneutta ja mukavaa luonnetta, kerrot olevan parempi naisen olla kotona ja hoitaa taloutta ja lapsia. Kaikki edellä mainittu täytyy tietenkin kertoa vakavalla naavalla tai ns. muina miehinä kuin se ei olisi isokaan asia. Jos tyttö ei näe kertomasi lävitse ja pitää ajatuksiasi hirveinä, tyttö on luultavasti tyhmä ja huumorintajuton. Älykkäimmät ja huumorintajuisimmat tytöt ovat yleensä nähneet testin lävitse ja osallistuneet vitsiin. Paras tietenkin on, jos tyttö luulee oikeasti minun haluavan mainitsemiani asioita ja on iloinen löytäessään oikein ajattelevan miehen, silloin kannattaa miehen kaksin käsin pitää kiinni tytöstä =)

Oikeasti haluan vaimon ja vähintään kolme lasta, mutta naisen uraa ja työtä vastaan minulla ei ole mitään sanomista. Hyvä tietenkin on, jos nainen haluaa jäädä lasten ollessa pieniä kotiin, mutta se ei ole missään nimessä pakollista. Palkattu lastenhoitaja suoriutuu yhtä hyvin työstä, kuin stressaantunut äiti. Voi voi tyttöjä... kukahan jaksaisi esim. meidän koulun tytöille kertoa, ettei kannata liikoja olettaa miesten haluavan "älykkäitä" yliopistotyttöjä, kun tarjolla on saatavilla mukavia tyttöjä joilla on kunnon käytännönkoulutus kuten kokin tai kampaajan...

Sika voin olla jonkun mielestä, mutta mielipiteeni ja ajatukseni kerron avoimesti ja rehellisesti. Aaah... illan lopuksi pienessä humatilassa voi vain todeta, on vitun siistiä olla mies! Hah!-)
12/09/2003
 
Löysin ympäristövaikutusten hallinnan kurssin harjoitustyötä varten sopivat lähdekirjat. Ryhmä jossa työskentelen, sai aiheeksi luonnonmonimuotoisuuden. Ensi aluksi ajattelin aiheen olevan täysin höpö-höpö juttua ilman vakavaa asiaa. Onneksi kirjastosta löysin muutaman kirjan, joista löytyi ensi vilkaisulla kiinnostavia kohtia joita en ollut tullut itse ajatelluksi. Tärkein löytämäni asia on geenivarat. Luonnonmonimuotoisuus on luonnonvara muiden joukossa. Luonnon ollessa rikas ja sisältäessä runsaasti elämää, se sisältää myös runsaat geenivarat. Jos vähennämme luonnonmonimuotoisuutta, tuhoamme myös geenivaroja. Uskon geenivarojen olevan se lisäarvotekijä työssämme, joka tuo työlle hyvännumeron. Kysymys vain kuuluu kuinka pitkälle voi hypätä immateriaalioikeuden puolelle käsitellessä geenejä, ilman eksymättä liian kauas aiheesta. Sääli ettei ystäväpiirini kuulu oikeustieteiden opiskelijoita, heidän kanssaan voisi olla mielenkiintoista jutella aiheesta.

Kävin aiemmin päivällä ystäväni kanssa kahvilla. Tuskailimme molemmat ihmissuhteita. Hänellä mies on ollut Saksassa viimeisen vuoden ja molemmat ovat tuskailleet mitä suhteesta tulee. Toivon ystäväni puolesta, että hän miehen tullessa jouluna Suomeen sopivat vakavoittavatko vai jättävätkö suhteen. Itse tuskailen vastustaessani kiusausta etsiä mukava tyttö ja aloittaa suhde. Liian moni seurustelusuhde on ollut ongelmainen, ei ole vain voinut levätä vaan on joutunut ratkomaan asioita. Totta kai jokainen suhde on ollut antoisa ja kaiken siihen uhratun ajan arvoinen, haluaisin vain nyt helpon suhteen. Ikävä kyllä helppoa suhdetta ei ole näköpiirissä. Oma elämä muuttuu tulevien vuosien aikana ja tulevaisuudesta ei voi sanoa mitään varmaa. Jos olisin asettumassa Vaasaan, en näkisi tulevaisuuden sisältävään niin paljoa ongelmia ihmissuhteiden kannalta. Toinen syy haluttomuuteen on pelko väärän valinnan teosta. Olisi parempi jos en tuntisi niin paljon tyttöjä tai pitäisi montaa rintamaa auki, silloin olisi tartuttava jokaiseen vastaantulevaan tilaisuuteen. Ehkä jätän liian ajattelemisen sikseen, olen vasta 23 vuotta vanha, kiirettä ei ole.

Päivän hyvä uutinen on kaverin tulo takaisin Helsingistä Vaasaan lokakuussa. Hän oli myös TIMES ryhmässä viime vuonna. Hän on erittäin lahjakas kaveri. Hänestä saan yhden jäsenen Lorealin e-strategy kilpailuun. Nykyisellä kokoonpanolla pitäisi olla markkinointi, rahoitus sekä strateginen päätäntä koossa. Nyt jos vain jostain löytäisin neljännen jäsenen tiimiin, joka vahvistaisi tai mielellään toisi uutta osaamista.

 
Viikonloppu on lähellä, sen voi miltei jo tuntea. Vahinko vain viikonlopun nyt näyttävän melko ikävystyttävältä. Taivas on pilven peitossa ja aurinko painunut piiloon. Koululle on pakko lähteä tänään, kirjastosta pitää lainata muutama kirja ympäristövaikutusten hallinnan kurssin ryhmätyötä varten. Aion saada ryhmätyön omalta osaltani mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehdyksi, kurssi ei ole pakollinen tai edes tärkeä osa tutkintoa joten sen kanssa ei tulisi liikoja aikailla. Toivottavasti tänään saan myös University Physics kirjani. Ensi viikon laskuharjoituksia ei ollut vielä eilen ilmestynyt koululle, tänään on tarkistettava uudelleen. Laskuharjoitusten vaatimukset ovat aika kevyet, 20% tehtynä ansaitsee tenttioikeuden, numero paranee lineaarisesti maksimissaan yhdellä arvosanalla jos 80% laskuharjoituksista on tehtynä. Työtä työtä työtä ja en voi välttää sitä.

Puhuin eilen jo valmistuneen kaverin kanssa puhelimessa. Hän oli aloittanut työt myyntipäälikkönä yhdessä oululaisessa teknologiayrityksessä. Vaihdoimme kuulumisia ja satuin kysymään myös miltä Oulussa tilanne näyttää. Kuulemma Oulussa on näkyvillä nousunmerkit ja vahvasti. Hänen veljensä oli perustanut uuden yrityksen ja saanut ensimmäisellä rahoituskierroksella yllinkyllin halukkaita rahoittajia. Toki sijoittajien innostus voi myös johtua hyvien kohteiden puutteesta. Puhuimme toisen myös valmistuneen kaverin kanssa työmarkkinoista ja yrityksen perustamisesta. Hän oli ollut Valiolla töissä ja nyt oli neuvottelujen alla jatko. Varoiksi ja lämpimikseen on mukava puhua mahdollisuudesta perustaa oma yritys. Ei ole mikään yllätys ajatuksena olleen perustaa ohjelmistotalo. Puhuimme yleisesti liiketoimintasuunnitelmasta, asiakkaista sekä omasta positioinnista verrattuna kilpailijoihin. Nopean muutaman tunnin läpikäymisen jälkeen oma valinta olisi yrittää differoida yritys muista kilpailijoista, parempi ohjelmisto hieman korkeammalla hinnalla. Kustannusjohtajuuteen ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia, sillä ohjelmistonkehitystyö on kallista ja hintoja painamalla katteet olisivat olemattomat. Tiettyyn asiakasryhmään tai tarpeeseen keskittyminen ei ole järkevää, sillä Suomesta ei löydy tarpeeksi asiakkaita. Laajentuminen ulkomaille toisi keskittymis vaihtoehdossa suuremmat markkinat, mutta aloittavalla yrityksellä on kädet täynnä työtä ilman ulkomaille menoa. Jos tekisimme kunnon liiketoimintasuunnitelman sekä markkinointitutkimuksen, en usko rahoituksen tulevan esteeksi, suhteita löytyy tarpeeksi... En kuitenkaan usko olevani mukana perustamassa mitään yritystä vielä vuosiin, nyt on saatava tutkinto ulos. Yksi asia kerrallaan.

Elämä ei ole helppoa, onneksi ;-)
 
Huh. Olipas mukava ilta tänään. Katsoin kahden kaverin kanssa sekä Solariksen että Cypherin. Solaris olis katsottava, vaikka hyväksi sitä ei mitenkään voinut sanoa. En ole kirjaa lukenut, mutta kuulemma kirjassa keskityttiin muuhunkin kuin ihmissuhteiden kuvaamiseen. En ole Tarsoskvin ohjaamaa versiota katsonut, kenties tulevaisuudessa yhdessä kirjan kanssa olisi kokemisen arvoinen. Cypher päätti elokuvaillan. Itse diggasin. Todella mukiinmenevä elokuva, juoni oli oikein mukava kertoen vakoilusta, valheista ja juonista. Voin suositella lämpimästi kaikille, kunhan vain ette katso traileriä. Katsoimme elokuvan lopuksi trailerin ja jos olisimme sen ennen elokuvaa nähneet, osa elokuvan hohdosta olisi varmasti kadonnut.

Elokuvaillan kruunasi kunnon mättö ruokailu. Valmistimme itse kunnon pitat. Söin neljä pitaa ja tulin aivan täyteen, maha ei jaksanut yhtään enempää. Urgh!
11/09/2003
 
Käsittämätöntä. En voi ymmärtää miksi Ruotsin kaltaisessa avoimessa ja suvaitsevassa maassa tapahtui poliittinen murha. Poliittiset murhat kuuluvat enemmän kolmannen maailman maihin, Etelä-Eurooppaan ja entiseen Neuvostoliitton. Toki Ruotsissa sattui Palmen murha 80-luvulla, mutta sen tekijät saattoivat olla ulkomaalaisia... Surullista. Kenenkään ihmisen ei pitäisi kärsiä ennen aikaista kuolemaa väkivallan seurauksena. Anna Lindh oli Ruotsin ulkoministeri, hän oli myös ihminen ja äiti. Isäni äiti kuoli, isän ollessa 16-vuotiaas. aivoverenvuotoon, hän ei ole oikeastaan koskaan toipunut nuorena kokemasta menetyksestä. Sääli lapsia, jotka jäivät nyt ilman äitiä, en voi kuvitella miltä tuntuisi kuulla menettäneen oman äitinsä 9 tai 12 vuoden iässä...

Tänään vietetään myös vuosipäivää. Kaksi vuotta on kulunut terrori-iskusta New Yorkin WTC torneihin. Toinen hyvin järkyttävä tapaus. Muistan kuin eilisen päivän jolloin isku tapahtui. Olin nopeasti käymässä omassa solussani, kun kämppis tuli kertomaan iskusta. Netistä sai nopeasti lisätietoa tapahtuneesta. Lähdin nopeasti tytön luo jolle kertasin matematiikka. Hänen luokse päästyäni ensimmäiset kuvat luhistuvista torneista virtasi televisiosta. Kummallakaan meistä ei ollut haluja sinä päivänä laskea matikkaa...

WTO:n neuvottelut Meksikossa eivät ole sujuneet myöskään ilman verta. Yksi mielenosoittaja suoritti itsemurhan vastustaakseen vapaakauppaneuvotteluja. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään tai paremminkin harjoittamaan anarkiaa vapaakauppaneuvotteluja vastustaakseen. Jos ihmiset todellakin haluavat auttaa kolmannen maailman maita, he voivat tehdä parempaakin kuin luoda tuhoa ja harjoittaa väkivaltaa. Lahjoittakoon osan palkastaan tai sosiaaliturvastaan köyhiä maita auttaviin keräyksiin. Parempi olisi kuitenkin miettiä hieman mitä vastustetaan. Monet mielenosoittajat ovat haukkuneet Maailmanpankkia rikkaiden maiden käsikassaraksi ja vaatineet lisää valtaa köyhille maille. Tilanne on sama kuin vaatisi työttömille ja muille luottokelvottomille suurempaa valtaa pankkien lainapäätöksiin. Järjetöntä! Ei raha ja vauraus puussa kasva. Resursseja on rajallisesti ja niitä on käytettävä järkevästi resurssien lisäämiseen. Rikkaat teollisuusmaat ovat organisoineet yhteiskuntansa tehokkaiksi ja rakentaneet niitä teollisiksi viimeiset 200 vuotta. Eivät maantiet ja rautatiet tyhjästä ole tulleet. Ei koko teollinen infrastruktuuri ole tyhjästä ole tullut, se on tullut lukemattomien työtuntien ansiosta! Teollisuusmaat eivät aina omaa parhaimpia neuvoja mitä kehitysmaissa tehdä tai ole aina vilpittömällä mielellä mukana. Verrattuna kehitysmaiden horjuviin ja korruptoituneisiin hallintoihin, rikkaiden teollisuusmaiden omat organisaatiot ovat puhtaita.

Hyvä esimerkki vastuuttomasta yhteiskunnasta, joka voi kiittää vararikon partaalla olemisesta itseään on Argentiina. Maa oli vuosisadan alussa yksi rikkaimmista maista, nyt se kuuluu köyhien joukkoon. Hallitukset ovat vaihtuneet yhtämittaan ja talous ajettu umpikujaan. Rautateillä matkustaminen oli esimerkiksi maassa joskus ilmaista, kun taloutta alettiin tervehdyttää ja konduktöörit ilmestyivät vaunuihin, kansa heitätti matkalippujen vaatijat ulos. Jos Argentiina haluaa selvitä talousongelmistaan sen on otettava itseään niskasta kiinni ja alettava tehdä töitä. Osoittamalla mieltä ja vaatimalla hallitusten eroa lisättynä ryöstelyllä ja anarkialla ei tie vie vaurauteen. Kiinassa, Intiassa ja kaukoidän pikku tiikereissä on töitä paiskittu ja maata rakennettu. Koululla kävi joskus Wärtsilän johtaja, joka kommentoi Aasian maiden menestystä sanoin "siellä osataan tehdä töitä"...
 
En ollut sitten laittanut kelloon herätystä. Minun piti herätä kello 7, jotta varmasti ehtisin kouluun kello 9:ksi ympäristövaikutusten hallinnan kurssille. Heräsin 7.40!-) Yes! Tuuria vai oman elämänrytmin asettumista vastaamaan koulunkäyntiaikoja? En tiedä, eikä väliä. Edellä mainittu kurssi ei hirveästi kiinnosta. Tottakai olen ympäristöstä ja sen suojelusta kiinnostunut, mutta tuotantotalouden kurssin käyminen aiheesta on hieman liikaa... noppia noppia, niitä kuitenkin tarvitsen eikä yksikään kurssi josta noppia saan voi olla turha ;-)
10/09/2003
 
Blogin kävijöiden tilastoja katsomalla voi nähdä milloin ihmiset ovat aktiivisesti lukemassa. Nopean katsauksen perusteella näyttäisi arkipäivinä olevan järkevää ennen klo 9 kirjoittaa ensimmäinen ote blogiin ja toinen ote keskipäivällä mielellään noin klo 15 - 16 aikaan. Blogissa kävijöiden piikit osuvat säännöllisesti klo 10 - 12 sekä 16 - 18 aikaan. Jos oman blogin menestystä haluaisi parantaa, olisi lukijoille tarjottava päivänannos elämää edellä mainittuina aikoina. Tänään olen kirjoittanut aamulla ensimmäisen otteen blogiin ja viimeisimmän otteen noin klo 20. Kävijäpiikki on tänään osunut noin klo 17 - 18 aikaan, ihmiset ovat ilmeisesti ennen töistä lähtöä käyneet vielä viimeisen kerran vilkaisemassa onko blogia päivitetty vai ei. Referoijia katsoessa kukaan ei ole omassa blogissaan tähän blogiin viitannut, joten oletan ihmisten toivon uudesta päivityksestä olevan oikea syy myöhäiseen kävijäpiikkiin.

Oman blogin realiaikainen seuranta on osittain jännittävä ominaisuus, mutta omaa omat vaaransa... Jos näkee tilastoista, ettei kävijöitä ole hirveästi ollut kirjoittaako pakolla uuden otteen elämästä, vai masentuuko ja menee vetämään lärvit? ;-) Sääli ettei rahaa ole enempää, lärvien vetäminen muuten vaan olisi ihan mukava asia =) Löysin eilen muuten taas sisäisen lukiohäiriöisen, olin lukenut nalleriisin valmistusohjeet väärin. Ohjeissa ei lukenut 1 dl maitoa ja 3,5 dl riisiä, vaan 1 l maitoa ja 3,5 dl riisiä tehdessä neljälle ihmiselle puuroa. Ei ihme, että jouduin puuroa keittäessä lisäämään maitoa sekaan puuron näyttäessä liian kuivalta.
 
Saamaton päivä. Tänään ei ole ollut yhtään luentoa, ei mitään. Kävin koululla hakemassa opintotukihakemuksen sekä kävin järjestömessuilla. Jos ei ole pakollista tekemistä, mieli tylsistyy ja nopeasti löytää itsensä sängystä makaamasta. Häpeällistä. Tekemistä löytyy vaikka toisille jakaa, olo ei vain ole mitä pirtein. Vein äsken pyykkiä pesuun ja laitoin veden tulemaan teetä varten, aion piristyä! Tänään voisin jatkaa astioiden puhdistusta ja purkamista kaappeihin, jota en ole vielä tehnyt. Aineseminaari odottaa myös kirjoittajaansa. Tekemistä siis riittää, nyt vain tekemään.

Kaveri lupasi myydä eilen 45 eurolla University Physics kirjansa, joka hänen omien sanojensa mukaan on täysin käyttämätön. Säästän ostossa 10 euroa verrattuna täysin uuden hankintaan. Jos en pysty suorittamaan kaikkia fysiikan kursseja lävitse tai olen rahapulassa, voin aina kirjan myydä edelleen. Pieni kirjakokoelmani kaipaakin uutta verta hyllyyn. Kirjallisuus vaihtelee markkinoinnista tietotekniikkaan sekä historiaan. Suosikki kirjoja ovat Kotlerin Marketing Management, Naomi Kleinen No logo ja Paul Kenedyn The Rise and Fall of the Great Powers. Fernando-Armeston Millenium on myös yksi suosikki, mutta tällä hetkellä jo puhki kaluttu. Historiaa on mukava lukea, ainoa ongelma on löytää hyvää kirjallisuutta. Tiedän hyviä historian kirjoja olevan enemmän kuin tarpeeksi, tekijöistä ja nimikkeistä ei ole vain tietoa. Ehkä pitää koluta mitä maanpuolustuskorkeakoulussa lukevat strategian kursseilla, olettaen heidän opinto-oppaan olevan Internetissä saatavilla.

Aloin tänään koulussa tekemään esivalmisteluja osallistumiseksi Lorealin e-strategy kilpailuun. Kilpailussa joukkue johtaa virtuaalista kauneusalan yritystä kuutta tietokonepelaajaa vastaan, menestys mitataan osakekurssista. Vahinko, että viime vuoden TIMES joukkueesta kaksi ihmistä on jo päässyt yliopistosta pois... Molemmat omaavat läjäpäin hyviä ideoita sekä omaavat hyvän strategisen näkemyksen, nyt todella olisi tarvetta Portterin ja rahoitusmarkkinoiden asiantuntijoille. En ole ennen peliä pelannut, mutta oletan pelissä tarvittavan äskeisiä taitoja. Luultavasti kisassa avain menestykseen on hyvä oman yrityksen positiointi muita vastaan sekä tämän perusteella valita oikea strategia; kustannusjohtajuus, differointi tai keskittyminen. Toivottavasti en nyt muistanut väärin noita vaihtoehtoja. Toinen asia on luovia pelin antaminen vaihtoehtojen väliltä se mikä pitää kurssin valitulla linjalla. En usko, että pärjäämme tässä kisassa kovinkaan hyvin, pientä kokemusta se silti antaa.

Viime vuonna pärjäsimme ratkaisujen osalta TIMES semifinaalissa aika hyvin. Voiton semifinaalissa vei TKK, jonka perässä seurasivat Tukholma ja Luleå. Parhaiten muistan toisen päivän, jolloin piti miettiä mikä tuotestrategia on ja mistä kasvutulee. Case sijoittuu 80-luvun loppuun ja kyseessä oli mitä tehdä puolijohteiden testauslaitteita tekevälle yritykselle. Homman jujuna oli huomata osan yrityksestä tekevän tappiota ja toisen olevan vielä kyseenalainen tulevaisuuden tähti. Omassa ratkaisussa päätimme myydä huonosti tuottavan osan pois sekä laittaa myynnistä saadut rahat teknologian kehittämiseen jolla teknologian muutosta olisi entisestään vauhditettu. Muistan vielä tuomareiden ilmeet, kun esitimme äsken mainitsemani ratkaisun, kiinnostus näkyi silmistä. Muut ryhmät olivat päätyneet tehostamaan ja uudelleen organisoimaan toimintoja ja jättäneet suuremmat strategiset liikkeet väliin. Pietarin joukkue tuli heti esityksen jälkeen kehumaan ratkaisua, pelisilmää löytyy rajantakaa suurille ratkaisuille ;-) Kisassa menestystä kenties vei hieman meidän valitsema esitystapa, jossa yksi esitti koko homman. Esittäjä esittäytyi teamin johtajaksi esitteli muut assistenteiksi. Muissa ryhmissä kaikki joukkueen jäsenet esittivät vuorollaan osan esitystä. Helsinki veti esityksessä täydet pinnat kotiin. Ruotsalaisia ja professoreita varmasti miellyttää, kun kaikki esittävät ja hyvin, en ole kuitenkaan kuullut näin tehtävän missään konsulttitoimistossa. Yrityskilpailut ovat siitä kivoja, että niissä pääsee soveltamaan tietoja joita valmistumisen jälkeen hyvällä onnella vasta 40 - 50 vuoden iässä pääsee oikeasti käyttämään, jos edes silloinkaan. Yritysjohdonkonsultit toki saavat työkseen vastata kiinnostaviin kysymyksiin, muttei heillä ole viimeistä sanaa mitä tehdään. Pitää katsoa ja nähdä mihin tie vie, onko ennen eläkeikää tekemässä peliliikkeitä suuren- tai keskisuuren yrityksen palveluksessa.

Aaah. Piristääpä kirjoittaminen. Tuntuu kuin olisin hereillä ;-) Nyt on hyvä aika juoda lisää teetä, se pehmentää mukavasti aivoja.
 
Tänäiltana on yliopiston tutustumisbileet. Tapahtuma on tarkoitettu fukseille ja tarkoituksena on saada fuksit tutustumaan toisiinsa hieman paremmin. Toisin sanoen paritusta. Paritusta pyritään edistämään leikein ja kilpailuin. Yhdessä kilpailussa jokaiselle tulijalle annetaan lappu, jossa lukee jonkin kuuluisan ihmisen nimi, tarkoituksena on tämän jälkeen löytää itselleen vastinkappale. Palkinto ei ole suuri, muutama olut, mutta laittaa opiskelijoihin vauhtia tutustua toisiinsa sekä etsiä omalle lapulle vastinkappaletta. Kun olin fuksi muistan ks. iltana tutustuneeni muutamaan tyttöön, seurustelin vielä silloin tyttöystävän kanssa joten mitään ei tapahtunut. Mukavaa aikaa kuitenkin oli. En tiedä mitä tänään on odotettavissa illan bileissä, huomasin vain mainoksessa paheksuttavan kohdan..

TUTUSTUMISBILEET ke 10.9.

Tule bongaamaan uusia fuksejamme ja tekemään lähempää tuttavuutta!

Olen tainnut tulla todella vanhaksi, kun paheksun fuksien kuksimista. Vaasassa tapana on ollut, ettei tuutor saa kuksia omia fuksejaan. Muissa yliopistoissa, kuten Tampereen teknillisessä on ollut kuulemma tapana, ettei kukaan kuksi fuksia. Fuksia ei kuksita! Nih! ...Jätän itse illan tapahtuman väliin, ei jaksa eikä oikeastaan kiinnosta.
09/09/2003
 
Hyvää tunnelmaa ei voita mikään. Kuuntelen juuri Safron Hill feat. Ben Onono - My love is always there biisiä. Kappale on oikein mukavaa perushousen ja r&b:n sekoitusta sisältäen mukavan 80-lukulaisen disco säväyksen. Ei ole mikään yllätys, ettei kyseinen biisi ole juuri soinut Suomessa missään. Kappale näyttäisi käyneen MTV:n Dancefloor chart:lla hetken aikaa. Sääli ettei tässä maassa missään näytä olevan baareja, jotka edes hieman seuraisivat mitä muualla maailmalla soitetaan. Yleensä perus DJ soittaa baarissa peruspoppista vähän aikaa, vaihtaa väliin muutaman hiphop biisin, laittaa omaksi ja kavereiden iloksi muutaman ns. rankemman teknoraidan ja ihmisten tylsistyessä heittää kehään pari hittiä 90-luvun alusta. Kuinka vaikeata voi olla seurata mitä listoilla tapahtuu? Tanssilattialla ei ole kuulunut esimerkiksi Bhangra Knights vs. Husan - Husan biisiä, joka soi taannoin Peugeotin mainoksen taustalla. Onneksi en sentään asu pohjoisemmassa, siellä meno on kuulemma vielä jäätävämpää... noh valittaa voi aina... kukapa tätä kaunista tuhansien järvien ja puhtaan luonnon maata muuhun vaihtaa haluaisi ;-)
 
Aaah. Koulupäivä ohitse! Paljoa en ole tänään saanut aikaiseksi tai tehnyt, mutta olo on silti ihan kuitti. Osan energiasta vie pyöräily koululle ja takaisin, yhteensuuntaan matkaa on vähän alle 10 kilometriä. Ei matka eikä mikään pyörällä taitettavaksi. Minulta kuluu noin 20 - 25 minuuttia pyöräillä kotoa kouluun, ei paha työmatka-aika. Talvi kuukausina joudun varmasti ostamaan paikallisliikenteen kuukausikortin, joka maksaa 30 euroa opiskelijalle. Ei paha hinta. Hyvä puoli pyöräilyssä on lisääntynyt ulkonaolo sekä kuntoilu. Kunto ei koskaan ole huono ollut, mutta aina se parempikin voi olla. Pyöräily myös kuulemma kasvattaa miehellä potenssia, jota ei koskaan voi olla liikaa!-) On kiva ajatella oman kuntoilun koituvan myös muiden hyödyksi =)

Aineseminaarin aloitusluennolla tapasin monia viime vuonna kurssin myös aloittaneita. Puhuessani heidän kanssaan toistui yhä uudelleen ja uudelleen sama tarina, "otin mahdollisimman myöhän esitysajan ja vakuuttelin itselleni aikaa riittävän, ajan tullessa täyteen jäi koko työ tekemättä". Itse olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni tänä lukuvuotena, joten reippana miehenä pyysin paperin meille vanhemmille opiskelijoille, ja merkitsin itselleni ensimmäisen esitysajan. Esitysaika on 28.10. johon vielä on aivan liian paljon aikaa. Nyt vielä luentojen vasta alkaessa on aikaa vääntää työ kasaan, myöhemmin syksyllä aikaa ei ole. Pyrin jo tänä illalla aloittamaan työn kirjoitusta ja jatkamaan sitä huomenna, jolloin ei ole vielä yhtään luentoa. Päässäni pyörii koko ajan pakko tehdä sitä ja tätä, onneksi!
 
Päivä melkein pulkassa, jäljellä on ainoastaan aineseminaarin aloitusluento. Fysiikan ensimmäinen luento meni melko kivuttomasti. En ole lukenut fysiikka siten lukion, joten alussa on oltava hereillä, jottei heti tipu kärryiltä. Kurssi käsittelee mekaniikka, josta uskon kykeneväni suoriutumaan työllä ja tuskalla. Fysiikan toinen kurssin aihe on sähkö, joka jo lukiossa tuotti suuria vaikeuksia. Mitä kurssit läpäisseiltä kavereilta olen kuullut, toisella kurssilla on todella työskenneltävä edes ykkösen saamiseksi. Pitää vain ahkeraan laskea harjoitukset, lukea etukäteen luennon aihe ja käydä kiltisti luennoilla ja laskuharjoituksissa. Kurssi kirjana käytetään Sears and Zemansky’s University Physics kirjan kymmenettä laitosta. Luennoijan mukaan kahlaamme ensimmäisellä kurssilla noin 1/4 osan kirjaa lävitse. Kirja maksaa uutena 55 euroa. Heti luennon jälkeen kävin lisäämässä yliopiston uutisryhmissä olevalle osto- ja myyntipastalle ks. kirjan ostoilmoituksen.

Puolen tunnin päästä alkaa aineseminaari. Aloitusluennon ei pitäisi kauaa kestää. Käydään lävitse kurssin vaatimukset, ja kurssille osallistujat valitsevat itselleen aiheen mistä laativat tieteellisen kirjoituksen. Ei vaikea kurssi, mutta vaatii tietyn perustyön. Ajattelin itse ottaa aiheeksi N-Tier arkkitehtuurin. Jos ei tunne dot.com buumin trendisanoja, kyseessä on hajautettu järjestelmä. Olisi ollut myös kiinnostava verrata TCO:n ja ROI:n käyttöä tietotekniikkainvestointeja laskettaessa. Laskentatoimi ei kuitenkaan ole vahvin alue joten päätin jättää aiheen. Graduun ks. aihe voisi paremmin sopia. Itse kuitenkin aion tehdä graduni liittyen Internetin käyttöön markkinoinnissa. Eräs ystäväni teki oman gradunsa teknologialan yrityksen kansainvälistämis-strategioista. Hän sai gradustaan arvosanaksi nelosen (asteikko yhdestä viiteen). Oli hyvä keskustella hänen kanssaan siitä mikä on hyvä gradu ja mikä ei. Sen olin jo aiemmin saanut päähäni, ettei gradu ole tieteellinen tutkielma vaan opinnäytetyö. Eräs humanistisessa tiedekunnassa työskentelevä opettaja tuskastuneesti, joskus moitti opiskelijoita gradujen teosta; valitaan liian laaja aihe ja liian pienin tutkimuksin vedetään suuria johtopäätöksiä. Toinen valittamisenaihe omasta mielestäni on gradujen aiheet, aiheet voivat olla kiinnostavia ja haasteellisia mutteivät aina tutkinnolle paljoa lisäarvoa. Omasta mielestä gradun tulee hyödyttää tekijäänsä antamalla jostakin tietystä aihepiiristä laaja tietopohja jota voi käytännössä hyödyntää. Vuodet tulevat näyttämään mistä loppujen lopuksi graduni teen ja kuinka hyvä siitä tulee.

 
Miten se nyt menikään... Vongata, Vonkaa... ai ai... kielipoliisi teki eilen ratsian blokiini ja sain tietenkin nuhtelut huonosta kielenkäytöstä. Pitää yrittää parantaa kielenlaatua. Jäin tänä aamuna nukkumaan sängyyn vaikka piti nousta klo 6.30 jotta ehtisin talousmatematiikan perusteiden aloitusluennolle. Kellon soitossa järkeilin voivani jättää aloitusluennon väliin, sillä siellä ei kuitenkaan mitään käsiteltäsi. Olen viime vuonna käynyt ks. kurssin aloitusluennolla, joten en oikeasti usko menettäneeni mitään tärkeätä. Huonompi puoli on vain, että nyt on tulevaisuudessa pakko herätä aiemmin!!! Etenkin talvella jolloin linja-autoja kulkee harvaan, en voi vain jäädä nukkumaan. Häpeällistä!

Olen nyt muuten vakuuttunut blokien haittaavan suuresti hakukoneiden tuloksia. Omaan blogiin eksyy tasaisesti ihmisiä Googlen haun perusteella. Soo soo poppaa. Nyt tekemään herkullista nalleriisipuuroa ja painumaan suihkuun ennen suuntaamista kouluun. Pitkä päivä tulossa :-(
08/09/2003
 
Haa!-) Mikään ei voita tilastointia!-) Tänään kohtasi yllätys, kun katsoin mistä eniten oli blogiin tullut vieraita. Joku oli ottanut Googlen avuksi, selvittääkseen miten vongata. Räjähdin miltei nähdessäni linkin. Blokissa todellakin on puhuttu hieman vongaamisesta ja saamisesta, mutta vain hieman eikä missään nimessä liikaa. Muita tietoa vongauksesta antavia sivustoja oli Googlen mukaan mm. Juha Pekka Tolvasen nettipäiväkirja, Tiramisu sekä tietysti Sihteeriopisto. Jukan maailma tuli vielä perässä, mutta oletan tulevaisuudessa blogini ohittavan muut vongaamisesta kiinnostuneiden ykköstietolähteenä!-) Voisin antaa aloittelevalle miehelle vongauksesta seuraavat perustiedot. Vongaaminen on kuin lobbausta tai myyntityötä, jos asiakas ei tiedä ihan haluaako vai ei niin pitää olla vain kärsivällinen ja yhä uudelleen ja uudelleen myydä itseään kunnes asiakas tekee oikean päätöksen. Vongata siis pitää, jos luulee tytön olevan siinä ja siinä lähteekö mukaan vai ei. Yksi vongauksen pääsäännöistä on välttää suoraa puhetta kuten "anna ny"/"mennääks paneen". Viisaampaa on näytellä puoliksi viatonta ja antaa ymmärtää minnepäin juttu suunnilleen lähtee liikkelle, jokainen tyttö kuitenkin haluaa olla kiltti ja vaikeasti saatavilla, siksi siis pitää liian suoraa puhetta välttää. Hyviä syitä tytölle ottaa poika mukaan ovat esimerkiksi "mulla on kuule niin hirvee pitkä matka kotia, joten voisinko mä tulla teille sohvalle vaikka?", "sovitaan että mä annan sulle hieronnan, mut sit ei muuta! olla iha kilttei!". Vongausta voisi kutsua kenties epävarmuuksien poistoksi, poistetaan ne epävarmuudet tytön mielestä, jotka estävät saannin illan päätteeksi. Toki joskus kuulee jonkun saaneen säälistä tai tytön kyllästyneen pojan yrityksiin, nämä ovat kuitenkin harvinaisuuksia, ainakaan minulle ei ole näin tapahtuneen. Joten nyt vain kaikki miehet baariin vongaamaan!
 
Mikään ei kestä ikuisuutta. Minua on kohdannut valitettava suru, rakkaasta Ericsson R380s puhelimesta on taustavalo siirtynyt ajasta iäisyyteen. Kun asian huomasin, luulin ohjelmiston vain temppuilevan, uudelleen käynnistys ja asetuksien säätö ei muutosta tuonut asiaan. Hyvin sääli :-( Puhelin on vielä täysin käyttökelpoinen ja aion käyttää sitä vielä pitkään, ikävä vain ettei sitä enää pimeässä voi hyvin käyttää. Harmittaa todella taustavalon rikkoutuminen. Minulla on tapana sitoutua esineisiin joista pidän, Ericssonin R380s on ollut alusta pitäen yksi erityisesti pitämistäni esineistä. Muistan ensimmäisen kerran saaneni kokeilla puhelinta puhelinliikkeessä Porissa alkutalvesta 2000. Hintaa laitteella oli hulppeat 6000 markkaa, jos oikein muistan. Pidin heti puhelimesta, se oli tyylikäs, siinä oli edistyksellisiä ominaisuuksia ja se oli tekno. Varoja laitteen hankkimiseksi ei ollut joten jäin vain haaveilemaan laitteesta. Loppu syksystä 2001 olin silloisen tyttöystävän kanssa katsomassa hänelle uutta puhelinta, satuimme liikkeeseen missä oli poistomyynnissä uusia R380s puhelimia 2000 markan hintaan. Muutaman päivän harkittuani kävin ja ostin puhelimen. Tyttöystävältä jäi puhelin hankkimatta, mutta hän leikki sitäkin enemmän puhelimeni kanssa. Ihastusta puhelin herätti myös muissa kavereissa, olihan se ultimaattinen teknolelu, minitietokone kuten eräs vanhempi ihminen hämmästeli. Nyt puhelin on tekniikaltaan jäänyt jälkeen; siitä puuttuu GPRS, multimedia sekä ladattavat sovellukset. Ostin alunperin puhelimen, jotta hallitsisin paremmin aikaani, saisin merkittyä muistiin tärkeät kokoukset ja tapahtumat sekä muistettua mennä sinne minne oli sovittu! Todellakin mitä mainioin puhelin, en tule luopumaan sitä ikinä. Kun uuden puhelimen ostan, säilön vanhan Ericssonin takaisin pakettiinsa. Maltan tuskin odottaa aikaa jolloin voin lapsen lapsille esitellä "silloin kun isoisä oli nuori niin tälläisiä olivat puhelimet!" :-) Jos vielä jostain saisin hankittua hyvässä kunnossa olevan Nokian 8110i:n (banaani) sekä 7110:n olisi mukavasti esiteltävä vanhoilla päivillä. Kyseiset puhelimet yhdessä Ericssonin R380s mallin kanssa edustavat mielestäni parhaiten 90-lukua, hillittyä urbaania tyylikkyyttä yhdistettynä futuristiseen perusteemaan =)

Päivän Nokia uutinen muuten on kahden tulevan puhelimen kuoren katoaminen. Kuoret oli varastattu eräältä Nokian alihankkijalta. Myöhemmin kuoret löydettiin erään suomalaisen liikepankin osakevälityksessä työskentelevältä henkilöltä. Jätän alihankkijan sekä liikepankin nimen kertomatta, sillä en voi asiaa paremmin vahvistaa. Missään uutisissa ei ole asiasta mainittu, joten saatan olla kuullut joko ainoastaan perättömän huhun tai tietoa minkä ei pidä julkiseksi levitä. Kummastuttaa todella miten kenellekään on voinut tulla mieleen ottaa omin lupinensa pari kuorta. Eivät tehtaat ole pitkään aikaan olleet paikkoja, jossa summittain vain tavara mene paikasta toiseen ja jossain vaiheessa joku noin määrä tuotteita valmistuu. Kaikki on laskettua ja valvottua, tämän kuvan olen itse saanut vierailessani eräissä paikallissa yrityksissä. Eri asia tietenkin on, jos henkilö on ottanut viallisten kuorten kasasta kuorenta, mutten usko näin tapahtuneen. Toivottavasti menemme lähiaikoina excursiolle Nokialle, voisi tästäkin asiasta kysyä totuttaa, voisivat vastatakin.

Vaasan yliopiston tietotekniikan laitos on muuten siitä kiva paikka, että uusia kursseja tulee aina mukavin väliajoin. Ikävä puoli on, ettei kursseja saada järjestettyä. Yksi nyt tullut uusi kurssi oli C/C++ ohjelmointi, jonka olisin halunnut käydä. Meillä opetuskielenä on kaikilla kursseilla Java. Java toki on lähellä C++:a, mutta kesätyönantaja voisi olla eri mieltä C++ valmiuksista, jos vain sanoo "joo javaa meitsi o koodannu, sehän o sama ku koodais C++", parempi olisi sanoa "olen käynyt C++ kurssin josta löytyy suoritus opintorekisteristä sekä olen hyvin paljon tehnyt pienempiä projekteja käyttäen C++", loppuosa olisi tietysti valhetta ;-) Hyllyssä makaa Stephen Pratan suuri C++ kirja jota kahlasin joskus 18 vuotiaana lävitse, sen jälkeen moni asia on unohtunut. Oletan kuitenkin nyt olevan helpompaa oppia C++:n perustaidot, kun tietää mitä luokka ja olio ovat, ja miksi ne ovat kivoja!-)
 
Linuxin suurin vika on epäyhtenäisyys, sovellukset eivät toimi keskenään. Latasin koneelleni tänään Real Player 9:n ja asensin sen. Ohjelma toimii oikein hyvin, kun sen käynnistän komentoriviltä. Jos yritän Mozillassa avata Real tiedoston, Mozilla jumiutuu. Syy äskeiseen käyttäytymiseen on Real Playerin edellinen versio, joka ei jostain syystä toimi. Mozillasta ei löytynyt paikkaa josta olisin voinut vaihtaa ohjelman käyttämään uudempaa versiota. Toinen ongelmakohta on Mozillan ja XMMS:n välillä. Mozillalla nettiradio-linkin klikkaaminen ei johda XMMS:n käynnistymiseen tai mihinkään muuhun. Jos kopioin nettiradion linkin (pls päätteisen tiedoston osoitteen) ja annan sen XMMS:lle ohjelma ei osaa aloittaa soittoa. Konquerilla asia onnistuu, paitsi XMMS:ä joutuu klikkaamaan soittolistalle tullutta IP-osoitetta jolloin ohjelma alkaa soiton. Linux levitys jota käytän on Red Hat 9. Järjestelmä toimii oikein hyvin kaiken muun kanssa paitsi netin ja multimedian. Voisin toki kokeilla jotakin muuta levitysversiota, mutta en näe multimedian toimivuuden tuova riittävää lisäarvoa siirtyä Red Hat:sta pois ja käyttää aikaa toisen levityksen asentamiseen. Aion taistella Red Hat:n kanssa ja saamaan Vivan näkymään. En koko asiasta muuten vaahtoaisi, mutta nyt en voi ohjelmien toimimattomuuden takia katsoa Vivaa... Sääli ettei kaapelioperaattorit tarjoa Vivaa MTV:n asemasta. Itse olen kyllästynyt MTV:n täysin, tylsä kanava. En kuitenkaan aio maksaa 6 euroa kuukaudessa siitä huvista, että kaapelioperaattori tuon kanavan tarjoaisi.
 
Netti toimii! Tänä aamuna posti toi VLP:ltä tiedon nettiyhteyden avaamisesta. Ilmoitus tuli pelkällä paperilla ilman mitään suojaa. En tässä vaiheessa kuitenkaan valita. Aamulla ovikello soi, mutten mennyt avamaan sillä olin suihkussa. Pienen hetken kuluttua kuulin postin putoavan. Luultavasti Posti kantoi VLP:n tiedonannon. Hieman vastuutonta mielestäni olla suojaamatta paperia kirjeellä, jossa on tiedot henkilön käyttäjätunnuksesta ja salasanasta. Samapa tuo. En usko kenenkään urkkineen tietoa käyttäjätunnuksestani ja salasanastani, kenelläkään ei ole motiivia. On hyvä kiinnittää viestinnän salaisuuteen huomiota sekä oikeisiin tapoihin tehdä asiat. Pitää kuitenkin yrittää hahmottaa se raja, minkä jälkeen astutaan paranoijan maailmaan.

Kävin eilen illalla ennen illan elokuvan, Shangai Noonin, alkua kaupassa. Ostin aamiaistarpeet tulevalle viikolle sekä pientä purtavaa elokuvan ajaksi. Tällä viikolla herkuttelen revityllä ruisleivällä sekä nalleriisipuurolla aamuisin. Aamiaisostokset maidolla lisättynä maksoivat hieman yli 3,5 euroa, jos oikein muistan. Ostamani pieni purtava eli iso suolapähkinäpussi maksoi 1,70 euroa. Kyseinen tapaus kertoo oikein selvästi minne opiskelijalla raha hukkuu, itsensä hemmotteluun. Toki rahaa menee liikaa alkoholiin ja ajoittaiseen juhlimiseen, mutta ruokaan voi käyttää myös ison osan rahaa. Tarkkana on oltava etenkin makean ja suolaisen kanssa, karkkipussi tai suklaalevy nielevät helposti 1,5 euroa. Jos joka viikko useamman kerran osuu mieli hemmotella itseään, kuun loppuun mennessä on kertynyt pienistä herkkuhetkistä kivan kokoinen summa. Koululla ei onneksi kahviin tarvitse uhrata rahaa, ainejärjestö tarjoaa kerhohuoneella. Voi tuntua, että kiinnitän nyt huomiota aivan väärään kohtaan tinkiessäni ja miettiessäni ravitsemusta. Paljon enemmän rahaa säästyisi, jos jättäisin menemättä baariin ja juomatta. Baariin meno ja tietty juhliminen ovat kuitenkin pakollinen osa, omista ihmissuhdeverkostoista olisi paljon vaikeampi pitää kiinni ilman ulosmenoa... Noh onneksi ei ole vielä rahasta pulaa, pitää kuitenkin olla tarkkana niin ei toivottavasti koko vuonna tule :-)
07/09/2003
 
Viikonloppu. Taas on yksi viikonloppu lähenemässä loppuaan, ja uusi viikko odottamassa alkua. Viikonloput ovat hyvin ikäviä, sillä ne ovat lyhyitä ja saavat tuntemaan syyllisyyttä. Jos ihminen juhlii viikonlopun lävitse, hän viimeistään sunnuntaina hirveän krapulan kourissa katuu tuhlanneensa taas yhden vapaa-ajan hetken turhaan. Jos ihminen ei juhli ja tekee viikonlopulle suunniteltuja töitä, hän viimeistään sunnuntaina katuu väsyneenä vapaa-ajan uhraamista työlle. Jos ihminen ei tee yhtikäs mitään viikonlopulla, hänelle jää tyhjä tunne koko ajasta. Itse koen viikonloput miltei ongelmaksi. On toki hienoa mennä juhlimaan, maata sängyssä koko päivä tai viedä eteenpäin pitkään tehtyä projektia, mikään ei kuitenkaan vie viikonlopun haikeaa tunnetta pois. Ehkä viikonlopun suurin ongelma on sen havahduttava vaikutus. Mitatessa aikaa vuosissa, kuukausissa ja viikoissa, ihminen ei huomaa ajankulumista. Päivän kulumista ei huomaa ja jäämistä historiaan ei huomaa, sillä siihen on tottunut. Viikonloppu on tarpeeksi pitkä ja tarpeeksi lyhyt aika huomatakseen ajan kulumisen. Jos aikaa olisi rajattomasti, ajan kuluminen ei olisi ongelma, kuolevaiselle ihmiselle jolla aikaa on rajoitetusti, ajan kuluminen on ongelma. Viikonloppuna on aikaa suurille kysymyksille ja mietteille, vaikka mitä tekisi, ehkä se on viikonlopun suurin ongelma.

Kävin perjantaina muutaman ystävän kanssa kaupungilla juhlimassa. Aloitimme ensiksi asunnolla viinillä, pikku suolaisella ja kalalla sekä usealla lajilla juustoja. Oli hyvin virkistävä idea kokeilla ns. sivistynyttä juhlintaa. Seuraavaksi, kun Lidl avataan Vaasaan, voisi kokeilla aloittaa bratwurst ja olut pohjalta. Tämän tapaista hyvään ruokaan ja juomaan pohjaavaa juhlintaa toki rajoittaa rahan puute. Valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen raha ei ole toivottavasti ongelma pienen hemmottelun järjestämiseksi. Syötyämme ja juotuamme siirryimme kaupungille ja suuntasimme suoraan Giglin Marlinin, sisälle pääsi vielä ennen puoltayötä ilmaiseksi, joten muutama euro lisää säästyi oluen ostoon. Myöhemmin siirryimme Fontanaan ja illanpäätteeksi McDonaldsin kautta nukkumaan.

Naisten osalta ulkona käynti oli lievä pettymys. Kummassakaan paikkaa Giglinissä eikä Fontanassa ollut oikeastaan ketään josta olisin ollut kiinnostunut. Tosin Fontanassa sentään minua tervehtimään tuli eräs naistuttava. Hyvin mukava tyttö, jolta nyt sain kuulla moitteen tervehtimättä jättämisestä kahvilassa. Ihmisten muistaminen ja tunnistaminen on minulle suuri ongelma, tutut kasvot muistan ja hyvässä tapauksessa nimenkin. Välttääkseni noloja tilanteita olen opetellut puhumaan käyttämättä etunimiä, jos joku tulee ja tervehti enkä hänen nimeä muista käytän lausahduksia ”mitäs mies”/”pitkästä aikaa nähdään” tai muita latteuksia. Toivottavasti ihmiset eivät ole tuota ominaisuutta minussa huomanneet. En unohda ilkeyttäni tai mielenkiinnottomuuden vuoksi, minä en vain muista edes tärkeiden ja hyvin tuttujen ihmisten nimiä joskus… Palatakseni tyttöön, hänet oli mukava nähdä. Tutustuimme toisiimme noin puoli vuotta sitten, kun minä ja hänen kaverinsa yövyimme kahdestaan hänen sängyllään. Aamulla palattuaan omasta yöpaikasta oma yökaverini tutustutti hänet minuun. Mukava tyttö tosiaan, muttei pitänyt juuri siitä mitä nimiteoria hänestä sanoi. Vahinko vain etten muista mikä hänen nimensä oli, muuten voisin oikein hyvin kuvailla hänen luonteensa. Merkittävät plus pisteet annoin tytölle hänen tarkkaavaisuudestaan miesten kenkien kanssa. Ei joka tyttö kuitenkaan päätä minkä pojan kanssa lähtee jatkoille kenkien perusteella. Itselleni kengät ovat myös tärkeät ja kiinnitän huomiota niihin, vahinko ettei ole rahaa ostaa muutama tiu kenkiä käytettäväksi eri vaateyhdistelmien kanssa.

Tytöistä ja iskemisestä puhuen, olen aina pitänyt otollisimpana iskuaikana klo 00 – 02 välistä aikaa. Tuona aikana on jo hetki oltu baarissa ja otettu hieman rennompi olotila, mutta ei olla otettu vielä kainaloon ketään. Edellä mainitussa ajassa hyvää verrattuna esim. vähän ennen valomerkkiä olevaan aikaan on, ettei tytöillä ole ennakkoluuloja vieraasta pojasta joka tulee juttelemaan. Jos menet valomerkin aikaan hitaiden alkaessa juttelemaan tytön kanssa, päällimmäinen ajatus tytöllä on ”taitaa poika haluta patjan itselleen yöksi”. Tosin jos on jumalainen adonis, mitä itse en ole, myöhempikin aika voi hyvin kelvata. Toinen ystävistäni kehotti minua hitaiden alkaessa etsimään itselleni tanssiparin. Hämmästyin ehdotusta, sillä itse olen kokenut viimeisillä hitailla haun melkein toivottomaksi ja ei toivotuksi asiaksi. Hän kertoi olevansa valmis lähtemään tanssimaan, jos unelmien prinssi tai ainakin sinnepäin oleva mies tulisi häntä pyytämään. Ehkä tulevaisuudessa pitää kokeilla…

Paras tapa kuitenkin iskeä tyttö on vaihtaa katseita tanssilattialla. Enää ei kuitenkaan tanssilattialla vaihdeta tyttöjen ja poikien välillä katseita. Vielä joskus neljä viisi vuotta sitten oli ihan tavallista tutustua toiseen vaihtamalla katseita ja hymyjä. Nykyään ihmiset eivät enää katso toisiaan silmiin. Ei onnistu enää. Sääli. Katseiden vaihto oli oikein hyvä tapa tietää pitikö toinen sinusta vai ei. Jos tyttö ensimmäisen katseiden kohtaamisen jälkeen ei suunnannut omaa katsetta itseesi, tai antanut viehkeää hymyä, tiesit voivasi unohtaa tytön ja keskittyä muihin. Katseiden vaihto ei toki vielä mitään luvannut. Tytön lopettaessa tanssimisen oli hyvä aika lähestyä ja katsoa, jos juttu olisi alkanut luistamaan. Yleensä juttu alkoi… Nykyään itse suosin kiertelyä ympäriinsä ja katseiden pientä silmäilyä. Kiertäessä baarissa tytöt pääsevät näkemään sinut, eivätkä koe sinua liian tuntemattomaksi. Kun hyvä tilaisuus tulee tytön ollessa ilman seuraa, on aika iskeä. Joskus toimii, joskus ei… Kerran Porissa ollessa tapasin tytön näin… Baariin tullessa suuntasimme baaritiskille, hän törmäsi minuun ja vaihdoimme muutaman sanan. Myöhemmin loppuillasta tanssin kaverini kanssa lattialla ja huomasin tytön tanssivan lattiaa korkeammalla istuskelu osiolla. Hitaiden alkaessa hyppäsin lattialta kaiteen ylitse hänen luokseen. Hän oli jo kääntynyt ja lähdössä joten tartuin vyöstä kiinni ja vedin hänet itseeni. Lausuin ”me ollaan jo tavattu” ja tyttö näytti myydyltä :-) Itsevarmuutta pitää olla, kun lähtee iskemään!

05/09/2003
 
Muutama tunti kurkkupastillien imeskelyä on auttanut. Olo on jo huomattavasti parempi, mutten voi vielä sanoa itseäni terveeksi. Olen illaksi sopinut muutaman tytön kanssa viinin juonti illasta. Saa nähdä tuleeko asiasta mitään vai jäänkö vain nukkumaan omaan sänkyyni. Taidan siirtyä pikapuolin yliopistolta kotiin lepäämään, jos vaikka illaksi olisin edes hieman parempaan kuntoon päässyt.

Parempi olla sairaana nyt kuin 19 päivä tätä kuuta. Edellä mainittuna päivänä järjestetään Fontanassa Discovery nimiset bileet. Päähuoneessa on luvassa teknoa, housea ja trancea Elliot Nessin, Cosmic Manin ja DJ Erkon tahdittaman. Toisessa huoneessa luvassa on progrea ja trancea Kaiu & Sakuralta, Erkkolta, Cosmicmanilta ja Juhalta. Ei noita bileitä voi verrata mitenkään Etelä-Suomen suuriin bileisiin, mutta kelpaavat hyvin maakuntaan. On kulunut kyllä pieni aika siitä, kun viimeksi olin bileissä missä Nessi oli soittamassa. Mies kyllä on melkoinen virtuoosi levyjen kanssa, mutta ei aina ole ollut terävimmässä kunnossa ;-)

Bileitä silmälläpitäen pitää hieman miettiä mitä sinne päälle pistää. Toki kyseisenä päivänä lopullinen vaatevalinta tulee tehtyä on kivaa jo etukäteen miettiä mitä voisi pistää päälle. Minulla ei ole yhtään tietoa siitä, mikä on in ja mikä on out nykyään reiveissä. Vaatekaappiin ei ole tullut pitkään aikaan lisäystä, joten on yritettävä vain jokin kiva kokonaisuus saada päälle. Yksi hyvä valinta voisi olla pistää hopeanväriset todella leveälahkeiset housut, jotka ostin viime vuonna Saksasta. Housujen kanssa kenties sopii musta tai vaalea paita. Hiusväriä voisi myös ostaa. Kenties jokin harmaaväri sopisi muun vaatetuksen kanssa. En käy enää hirveästi bileissä joten kun kekkerit osuvat kohdalle, pitää toki ottaa ilo oikein kunnolla irti =)

Fontana on hyvä valinta reivien paikaksi. Paikassa on valmiina useampi videotykki ja tietokoneet, valaistus on suhteellisen hyvä. Esitanssijoille on tanssilattialla varattu kaksi koroketta joilla tanssiminen onnistuu todella hyvin. Tavallisina perjantai ja lauantai-iltoina paikassa on ollut sekä mies- että naisesitanssijoita. En ole käynyt vähään aikaan paikassa joten en voi olla varma onko talonpuolesta vieläkin esitanssijat. Mainoksessa muuten myös luvataan erikoiskoristelu baariin. Odotan mielenkiinnolla mitä luvan on odottaa :-)
 
Olen tulossa kipeäksi. Eilen illalla kurkku tuntui jo hieman kipeältä. Aamulla kurkku oli kipeä ja voimat tuntuivat kadonneen kokonaan, kun pyöräilin yliopistolle. Aina sairastuessani syön c-vitaminoituja kurkkupastilleja suuret määrät. Yleensä muutaman askin, ja suositellun päiväannoksen ylittäminen auttavat tautiin kuin tautiin. Luultavasti tämäkin tauti poistuu muutaman päivän päästä. Huonoin vaihtoehto olisi, jos olisin pienessä kuumeessa seuraavan viikon. Kun sairastetaan, sairastetaan kunnolla.

Jatkoin eilen viime vuonna aloitetun lukujärjestyseditorin tekoa. Yliopiston tarjoama lukujärjestyseditori ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi toimiva. Nyt aloitin rakentamaan tekstitiedoston lukijaa, joka ottaa tekstistä kurssien tiedot ja antaa ne edelleen järjestelmään. Lukujärjestysohjelman teossa meni viime vuonna pitkät ajat, kun mietin miten haluaisin järjestää kurssien tiedot. Tulos nojaa oliopohjaisuuteen runsaasti. Aikaa kului myös poistaessa kaikki taulukko-operaatiot ja korvatessa ne vectoreilla.

Tiedon järjestys perustuu koulun järjestykseen, on luokat

Tiedekunta, Oppiaine, Taso, Kurssi ja Harjoitusryhmä

Niillä on tietty yhtenäinen käskykanta johon kuuluu hae, aseta, nimi, määrä. Näillä käskyillä operoidaan tietorakennetta. Jos esimerkiksi haluan lisätä uuden kurssi tapahtuu se suunnilleen näin…

luettavaoppiaine = luettavatiedekunta.hae(valittu tiedekunta)
luettavataso = luettavaoppiaine.hae(valittu taso)
luettavataso.lisaa(kurssin nimi, kurssin tunnus)
luettavaoppiaine.aseta(valittu taso, luettavataso)
luettavatiedekunta.aseta(valittu oppiaine, luettavaoppiaine)

Järjestelmä on looginen ja kätevä, mutta minulla on tunne, etten ole tehnyt tiedonhakua ja järjestämistä kaikkein parhaimmalla tavalla. Ohjelmassa on myös muita kohtia, jotka olisi voinut tehdä paremmin ja tehokkaammin. Alasvetovalikot ovat hieman hitaita, sillä ne käyvät aina valintoja tehdessä miltei koko tietorakenteen lävitse.

Alasvetovalikot

Tiedekunta, Taso, Oppiaine, Kurssi, Ryhmä

Aina tehdessä valinnan, valitun alasvetovalikon jäljessä olevat valikot päivittyvät. Eli valitessa tason, oppiaine ryhmä päivittyy ja valitan ensimmäinen oppiaine, jonka perusteella päivitetään kurssi valikko ja niin edelleen…

Ohjelmointi on kiva harrastus, sillä se opettaa aina jotain uutta. Aina voi oppia ajattelemaan jollakin toisella ja paremmalla tavalla asiaa, tai löytää funktion tai luokan, joka toteuttaa asian tahdotulla tavalla helposti. Tähän asti Java on ollut oikein mieluisa ympäristö ohjelmoida. Aina luullessani jonkin asian teon olevan Javalla vaikeaa, jonkin ajan kuluttua yleensä aina löydän helpon keinon Javasta jolla toteuttaa asia.
Java on ehdottomasti suosikkikieli. Ihmettelen suuresti miksi monella ihmisellä antipatioita Javasta. Monet toteuttavat web-sovellukset käyttäen PHP:tä tai muita skriptikieliä. Olen monesti kertonut, kuinka hienoa asia on voida käyttää koodia uudelleen ja nopeasti sovelmasta ja serveletteihin. Nyt ohjelmoitavasta sovelluksesta suuren osan koodia voisi käyttää uudelleen, jos ohjelma haluttaisiin toteuttaa käyttäen servlettejä. Toinen tärkeä tekijä miksi teen kaiken Javalla on, etten halua jakaa resurssejani liian moneen asiaan. En ole yksinkertaisesti loistava ohjelmoija eikä minusta sellaista tulee, parempi siis olla edes keskiverto yhdessä asiassa kuin huono monessa.

04/09/2003
 
Ruotsin tasotesti on nyt läpikäyty. Aikaa suoritukseen kului noin 50 minuuttia. Tavalliseen tapaani tein kokeen käyttäen kuulakärkikynää. Kuulakärkikynä on mielestäni paras väline kokeeseen kuin kokeeseen, lukuun ottamatta matematiikan sekä fysiikan kokeita. Yleensä ensimmäisellä kerralla valitsee sen oikean vaihtoehdon tai kirjoittaa lauseen oikein. Vastausten korjaaminen yleensä johtaa vain virheisiin. Essee-pohjaisissa kokeissa kuulakärkikynä pakottaa jäsentämään tiedon sekä varmistumaan mitä aikoo kirjoittaa. Vielä lukiossa suosin lyijykynää, mutta yliopistossa olen kuulakärkikynän kokenut paremmaksi. Suosittelen kuulakärkikynän kanssa vastaamista. Harjoittelua se tosin vaatii, mutta pienen ajan kuluttua tuottaa itsensä takaisin parantuneina vastauksina.

Ja takaisin aiheeseen… tasotestin tein perinteiseen tapaan fiiliksellä. Ihmettelen suuresti, että sain löydettyä runsaasti sanoja viimeisen sivun aineenkirjoitukseen. Moni opettaja varmasti pyörtyisi lukiessaan ainettani, mutta uskon sen riittävän tasokokeen läpäisyyn. Kirjoitin vielä loppuun pienen vetoomuksen, joskus ylimääräiset vetoomukset auttavat ja joskus eivät. Kerroin ettei kielioppia ja sanasto minulla välttämättä riitä paljoa, mutta korvaavani sen runsaalla yrityksellä ja työllä. Lukujärjestyksessä ei ole yksinkertaisesti tilaa ylimääräiselle kertauskurssille. Jos oikein muistelen, ajat kertauskurssille ovat juuri päällekkäin fysiikan kanssa. Fysiikan luennoilta voin olla poissa, mutta epäilen ettei minulla ole varaa jättää yhtään luentoa tai harjoitusta väliin.

Yksi asia muuten mikä Linuxissa vaatii ehdottomasti parannusta on sidosten lisääminen erilaisten skriptien ja käyttöliittymän välillä. Eilen tuskailin miten saisin homepna-kortin toimimaan PPPoE:llä. Käytin hyväksi adsl yhteyksiä varten tehtyjä skriptejä. Loogisesti ajatellen niiden pitäisi toimia myös homepna kortin kanssa, koska skriptille niin adsl-laite kuin homepna kortti näkyvät vain yhtenä rajapintana eli tässä tapauksessa eth1:nä. Kortti ja skripti yrittivät muodostaa yhteyttä palvelimeen, mutta yhteydenotto ei onnistunut. Oletan, ettei VLP:ssä ole vielä lisätty tietokantaan minun tunnuksia. En ole tutustunut homepna laitteisiin, mutta oletan ettei fyysistä muutostyötä tarvita lainkaan, muuten siitä olisi luultavasti veloitettu ylimääräistä.

 
45 minuuttia ja ruotsin tasotesti alkaa! Omasta mielestäni Vaasan yliopistossa on kielten opinnot järjestetty luvattoman huonosti. Kielten tasotestit järjestetään heti ensimmäisellä viikolla, jolloin suuri osa vanhoista opiskelijoista ei ole palannut Vaasaan. Tasotestien ajankohta ei ole suuri ongelma, suurella osalla ei ole tarvetta mennä tasotestiin ylioppilastodistuksen takia ja monet käyvät tasotestissä ensimmäisenä vuonna. Suurempi ongelma on sen sijaan kieltenilmoittautumisen päättyminen tämän viikon perjantaina. Jos olisin tullut vasta ensi viikolla, olisin jäänyt lukuvuoden ensimmäisellä puoliskolla täysin ilman kielten kursseja. Kielten kursseja on hankala suorittaa ensimmäisen vuoden jälkeen, jolloin kursseille valitaan opintoviikkomäärien mukaan. Fuksi vuonna on 1/3-kiintiö kieltenkursseille, jolloin on suuremmat mahdollisuudet päästä aloittamaan omia kielten opintojaan. Itselläni on nyt suhteellisen hyvät mahdollisuudet päästä haluamilleni kursseille, sillä suoritettuja opintoviikkoja on 101 kappaletta. Pitää vain hartaasti toivoa, että pääsen haluamilleni kursseille. Lukujärjestyksestä ja koulupäivästä tulee todella repaleinen, jos aion suorittaa sekä kielten että muita opintoja. Yliopistoon kuuluu tietty vapaus ja opiskelijoille itseohjautuvuus, se vain vaatii tiettyjä taitoja kuten hyvää ajanhallintaa.

Suurella mielenkiinnolla odotan sitä päivää jolloin pääsen opiskelemaan Yhdysvaltoihin Mba-tutkintoa. Suunnitelma tässä vaiheessa on päättää opinnot noin 25 vuoden iässä, paiskia töitä kunnolla ja noin 30 vuoden iässä hakea johonkin hyvämaineiseen liikekouluun. En usko, että pääsen sisälle Harvardiin, MIT:n, UCLA:n, Berkley:n tai muuhun parhaista parhaimpaan, INSEAD ja IMD pysyvät myös poissa kuvioista. Olen täysin tyytyväinen, jos pääsen sisälle johonkin Forbesin Top 30:n kuuluvaan liikekouluun. Kahdessa vuodessa lukukausimaksuihin menisi noin 40 – 50 tuhatta dollaria ja saman verran elämiseen. Vastineeksi saisi kansainvälistä kokemusta, laajan suhdeverkon, hyvän todistuksen sekä tietenkin hyvä palkkaisen työn. Amerikkalaisista elokuvista on saanut kuvan huippu yliopistoista kovina opinahjoina missä vaaditaan kovaa työtä ja älyä runsaasti. Mielikuva pitää varmasti paikkansa hyvin parhaimmissa kouluissa, toivottavasti se pitää myös keskitason kouluissa paikkansa.

Omasta mielestäni suomalaisissa yliopistoissa voitaisiin ottaa hieman kovemmat vaatimukset ja koulutustavat käyttöön. Liian usein olen saanut katsella huonosti tehtyä ryhmätyötä ja vielä useammin huonosti esitettyä ja koostettua esitystä… Taidan olla puhunut jo tästä aiheesta aiemmin blokissani? …Olisi virkistävää, jos opettajat etsisivät suurennuslasin kanssa virheet, laittaisivat opiskelijat koville ryhmätöissään ja etenkin esityksissä. Hyvään esitykseen ei kuitenkaan vaadita paljoa. Omasta mielestäni hyvä esitys muodostuu selkeästi laaditusta asian ryhmityksestä…

Esimerkiksi

Esittely – Pohjustus – Ratkaisu/Päätelmät
Esittely – Ratkaisu/Päätelmä – Pohjustus – Ratkaisu/Päätelmä lyhyesti

Hyvä esitys ei kestä kauaa, noin 15 – 20 minuuttia on tarpeeksi suuri aika esitellä mutkikaskin aihe. Kalvoja esitykseen voi hyvin tehdä 30 – 50 kappaletta. Kalvojen tehtävä on havainnollistaa graafisesti ja toimia muistin virkistäjänä niin esittäjälle kuin kuulijoille. Kalvoille ei ole tarkoitus kirjoittaa koko esitystä sanasta sanaan! Tärkein on kuitenkin itse puhuminen esityksessä, se mitä puhuu ja miten. Ääntä pitää käyttää kunnolla jotta kaikki kuulevat ja olla itse innostunut aiheesta. Jos oma innostus ei kuulu puheesta, ei kuulija monesti löydä kiinnostusta seurata esitystä kunnolla. Äänen käyttämistä, puheen selvänä pitämistä sekä improvisointia voi ja pitää harjoitella. Ottakaa joskus mikki ja äänittäkää siihen omaa normaalia puhetta sekä lukekaa tekstiä mikkiin. Voitte yllättyä kovasti siitä miltä kuulostatte.

Kaikilla itseilmaisu ei ole valmiiksi hyvä, mutta sitä voi helposti harjoitella. Hyvät esiintyjät pystyvät yleisöstään näkemään miten puhua ja mistä puhua. Esityksen painotusta voi ja pitää muokata sen mukaan miten yleisö näyttää reagoivan! Moni voi toki ajatella faktojen puhuvan puolesta, mutta itse olen havainnut hyvän esityksen painavan useasti enemmän kuin faktojen. Huonon ryhmätyön voi pelastaa hyvä esitys ja hyvän ryhmätyön voi tuhota huono esitys. Yksi suurimmista erheistä esityksissä yleensä on esittäjien liian suuri määrä. Kaksi esiintyjää vielä menettelee, mutta enemmän vain tekee esityksestä poukkoilevan ja rikkonaisen. Ihanne tapaus on, kun yksi esittää muiden ollessa taustalla valmiina olemaan vastaamassa kysymyksiin. Kysymyksiin vastatessa on myös syytä olla valmiina jonkinlainen merkinanto järjestelmä, jolloin vastaaja voi nopeasti näyttää ottavansa kysymyksen itselle. Huonoin tilanne on, jos tulee hiljainen hetki jolloin jokainen kuumeisesti miettii kenen pitäisi vastata.

 
Katsoin tänään blokin tilastoja kuin sijoitusta Pinserin top listalla. Tilastot kertovat karua kieltä, alkupäivien suosio on pudonnut, pudotus ei ole kuitenkaan suuri. Lauantai 30 päivä elokuuta on jäänyt tällä erää tilastoissa blokin kiireisimmäksi päiväksi; vierailuja 96, sivulatauksia 109 ja uniikkeja vieraita 70. Pinserin top lista kertoo 22 pykälän noususta sijalle 252. Otaksun saavuttaneeni nyt tietyn vakio yleisön jota asiani kiinnostaa. Toisaalta mikään tilasto ei kerro kuinka paljon ja kuinka kauan blokissa vierailleet ovat lukeneet.

Microsoft Word on muuten yksi suosikki ohjelmistani. Suosion syy on hyvin yksinkertainen, oikeinkirjoituksen tarkistus. En ole koskaan kieliopissa ollut hyvä, se on ollut pakkopullaa, ruotsia pahempaa. Ruotsia olen oppinut ajan myötä ja pidän siitä kuin mistä tahansa muusta kielestä. Ehkä ylä-asteen ja lukion äidinkielen tuntien pänttäyssessiot ovat jättäneet ruhjeensa päähän. Minua eivät kiinnosta sijamuodot tai lauserakenteet, ainoastaan sillä on väliä mitä ilmaisen. Ikävä kyllä kaikki eivät ajattele samoin. Vaikkei Wordin oikeinkirjoitus paras mahdollinen ole, on se selvä parannus omaan kirjoitukseeni. Voin vain odottaa päivää jolloin saan käsiini suomenkielisen Star Officen Linuxille, tietääkseni 6.0 versiosta ei ole vielä suomenkielistä käännöstä ilmestynyt.

On sääli, että Windows-ympäristö on monin paikoin miltei ainoa vaihtoehto jos haluaa saada asiat toimimaan ilman suurta vaivaa. Esimerkiksi isäni yrityksessä on Windows NT 4.0 Workstation versio käytössä. Se on kohtuullinen kompromissi käytettävyyden ja vakauden väliltä. Linuxia työkoneeseen ei ole voinut ajatella, sillä kaupallisia CAD-ohjelmia sekä CAD-tiedostojen katseluohjelmia on varsin vähän markkinoilla. Jos Autodeskin Voloview Lite sekä Turbo Cad olisivat saatavilla Linuxille, vaihtoa voisi harkita. Nyt harkinnassa on päivitys Windows 2000:n tai XP:n. NT ei tue USB:tä, jota tarvitaan digitaalikamerasta kuvia ladatessa. Ainoa ongelma on lisenssin hinta, ei viitsisi laittaa 160 euroa käyttöjärjestelmän päivitykseen, yritykselle toki pikkuraha, mutta aina jostakin muusta poissa. Toinen valittamisen aihe on piratismin yleisyys pienyrityksissä. Isän yrityksessä ei paljoa ohjelmia ja koneita ole ollut joten on ollut helppo päätös pitäytyä ainoastaan laillisissa ohjelmissa. Vahinko vain etteivät kaikki pelaa puhtailla jauhoilla, tuo epäreilua kilpailuetua yrityksille jotka käyttävät laittomia kopioita kyttäjärjestelmistä sekä CAD-ohjelmista… Tilanteelle ei voi juuri paljon mitään tehdä, muuta kuin miettiä miten saada oma kone toimimaan laillisilla ohjelmistoilla ilman maksamatta liikaa rahaa.

03/09/2003
 
Muutama päivä sitten olin kaupungin kiinteistöyrityksessä tekemässä vuokrasopimuksen sekä hakemassa avaimet. En voinut olla kiinnittämättä huomiotta toimistossa vallitsevaan tehottomuuteen. Astuessa sisään saavutaan vastaanottoon, jossa ns. ilmoittaudutaan vastaanottovirkailijalle, joka avaa sähkölukolla varustetun oven auki. Ilmoittautumisessa ei ole mitään järkeä. Virkailijan kanssa ei täytetä mitään papereita tai edistetä käsiteltävää asiaa mitenkään. Hän on vain aukaisemassa oven ja vastaamassa mille ihmisille pitää omaa asiaa mennä käsittelemään. Lisää tehottomuutta löytyy itse toimistosta. Jokaisella virkailijalla on oma äänitiivis huone. Olen ollut aina avotoimistojen vankka kannattaja, sillä suljetut huoneet useasti johtavat asian kannalta turhaan jutusteluun sekä tiedon virtaaminen henkilöltä toiselle hidastuu tai suorastaan katkeaa.

Maanantai oli kuulemma poikkeuksellinen ruuhkainen, sillä uudet vuokralaiset olivat tekemässä sopimuksia ja hakemassa avaimia sekä vanhat vuokralaiset palauttamassa avaimia. En ymmärrä mikseivät vanhat vuokralaiset, voineet palauttaa avaimia palautuslaatikkoon, vaan heidän myös oli odotettava vuoroa. Usein virkailijat kävivät kysymässä odotushuoneesta josko joku olisi palauttamassa avaimia. Oma kärsivällisyyteni oli koetuksella, osittain toki pitkä automatka vaikutti tähän, mutta en voinut vain ummistaa silmiä siltä mitä näin.

Itse ehdottaisin seuraavia parannuksia, joilla toimiston tehokkuutta voitaisiin lisätä : 1) Erillisen vastaanoton poisto 2) Siirtyminen avotoimistoon 3) Henkilöstön kierrätys kaupungin sisällä. Henkilöstön vähyys toimistossa oli huomattava ongelma. Lisää väkeä ei kuitenkaan kannata palkata, sillä heillä ei ole muina aikoina työtä eivätkä tuo tarpeeksi lisäarvoa. Parempi ajatus olisi perustaa kaupungille henkilöstönlainaus käytäntö, jossa siirrettäisiin ruuhkapaikkoihin muutamiksi päiviksi henkilöstöä. On järjetön tilanne, kun kaupunki toimii suurena määränä erillisiä yksiköitä jotka eivät tee yhteistyötä. Kaupunki on yksi yhtenäinen kokonaisuus, jolla on eri toimintoja, näiden toimintojen välillä on henkilöstön siirryttävä jouhevasti ja ilman ongelmia työtehtävästä toiseen. Pankeissa henkilöstö siirtyy konttorista ja tehtävästä toiseen tarpeen mukaan. Tiettyä tehtävää hoitava toimihenkilö voi siirtyä päiväksi tai toiseksi tiskille palvelemaan asiakkaita, jos on ruuhkaa tai joku henkilö on poissa palveluksesta.

En ihmettele julkisen talouden ahdinkoa laisinkaan. Tuottavuus yksityisellä sektorilla on toimistotöissä järkeistämisen myötä parantunut paljon. Kuinka kauan valtiolla ja kunnilla on varaa pyörittää nykyistä järjestelmää? Pitkällä tähtäimellä valtion ja kuntien työntekijämäärän on pienennyttävä, lyhyellä tähtäimellä pelkästään toiminnan tehostaminen ilman irtisanomisia olisi huimaparannus nykyiseen tilaan. Mielestäni monet etenkin sosiaalisektorin työt voitaisiin kilpailuttaa yksityisillä yrityksillä. Tulevaisuuden palvelumallissa kaupungeissa ja kunnissa olisi videopäätteet joiden kautta haettaisiin esimerkiksi sosiaalitukia jne. Palvelut tilattaisiin yksityisiltä yrityksiltä kolmen viiva viiden vuoden välein tarjouskilpailuin.

Minä maksan veroja ja pidän tietyssä määrin tarpeellisena valtion ylläpitämiä turvaverkkoja. En kuitenkaan halua maksaa yhtään ylimääräistä. Kaikkien etu olisi valtio ja kunnallishallinto, joka toimisi mahdollisimman tehokkaasti tuhlaamatta resursseja turhaan.

 
Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn!-) En tiedä kuka tuon lausahduksen on keksinyt, omasta mielestäni se on nerokas. Monen tuntemani ihmisen pitäisi kirjoittaa lause seinälle kissan kokoisin kirjaimin muistuttamaan miten eletään. Tiedän monta ihmistä, jotka ovat päässeet pitkälle olemalla pirteitä, reippaita ja ennen kaikkea iloisia. Heidän kanssaan on ollut ilo opiskella ja tehdä töitä yhdessä :-) …Itselläni on nyt ainakin hyvä ja iloinen mieli. Keskustelin eilen muutaman ystäväni kanssa tilanteesta, tuki ja ymmärrys auttavat suuresti poistamaan pahan mielen…

Tänään aion kokeilla lukemista kirjaston lukusalissa. En ole koskaan ollut hyvä keskittymään lukemaan kirjaa pitkiä aikoja. Romaanit ja kiintoisat kirjat ahmin nopeasti, mutta vähemmän kiinnostava kirja maistuu pakkopullalle. Kotona lukiessa on aina paljon häiriötekijöitä aina televisiosta ja tietokoneesta jääkaappiin. Onneksi on vielä reilusti aikaa lukea valitsemaani kirjaa, muutama kuukausi =) …mutta kuten sanotaan, aikainen mato kanan nappaa… vai oliko se nyt toisinpäin ;-)

Eilen muuten kypsyi lisää päätös yrittää välttää liikaa hakeutumista naisseuraan. Viimeiset kaksi seurustelusuhdetta olen aloittanut aina koulujen alkaessa syksyllä. Molemmat suhteet ovat päättyneet koulujen loppuessa keväällä. Nyt aion välttää aiemman kohtalon ja vain odottaa sen oikean ilmestyvän ja vievän jalat alta… Kyllä nyt olisi vapaana monta mukavaa ja kivaa tyttöä, mutta en ole varma katsonko heitä hieman sumuisin silmin… Monen ihmisen kanssa tulen helposti juttuun ja saan ajan kulumaan kuin lentäen… Jossakin vaiheessa lento kuitenkin loppuu, jos kyseessä ei ole se oikea…

Kaverin kanssa joskus mietimme minkälaista tyttöä haluamme. Vastaus oli helppo löytää, haluamme mukavan tytön. Mukavalla tytöllä on sopivasti ulkonäköä, älyä, asennetta ja luonnetta. Sopiva on tietenkin suhteellinen suure. Tähän asti ns. normaalitytöt ovat olleet mukavimpia… Ehkä en hirveästi vaadi tytöltä… Kerran näytin eräältä musiikkivideolta pikkusiskolleni Milk Inc:n laulajattaren, joka omasta ja muutaman kaverin mielestä on unelmien täyttymys. Hän piti naista aika normaalina… Aika omituista… Ehkä kommentti kuvaa osittain myös nykytyttöjen omaa näkemystä siitä minkälainen normaalityttö on ja mikä on parempi kuin normaali… Voi voi… noh aika näyttää mitä tapahtuu :-)

02/09/2003
 
Minulla ei ole Internet-yhteyttä asunnossa! Viimeiset viisi vuotta olen asunut aina paikoissa, joista on voinut ottaa yhteyden Internetiin. Nyt joudun opettelemaan olemaan ilman nettiä muutaman viikon, kunnes VLP aktivoi nettiliittymän asuntooni. On hieman outoa joutua odottamaan 2 – 4 viikkoa homepna-kytkentätekniikkaa käyttävää yhteyttä. Kaikki on jo teknisesti valmiina! Ainoa asia mikä puhelinlaitoksen pitäisi tehdä on saattaa omaan tietokantaansa tunnukseni ja salasanani. Tuntuu oudolta tämän pienen toimituksen kestävän kaksi viikkoa. Aion kuitenkin tänään kokeilla josko yhteys jo toimi. Sitä ennen joudun kuitenkin asentamaan jonkin ohjelman Linuxin jolla PPPoE sisäänkirjautuminen onnistuu. Inhottavaa ettei ole ethernetiä ja kiinteää IP-osoitetta… Noh aina ei voi voittaa.

Eilinen oli hyvin odottamaton päivä monessa mielessä. Pidimme uusille opiskelijoille tilaisuuden jossa kerroimme asiamme. Sitä en odottanut, että tästä asiasta muodostui eräille henkilöille arvovaltakysymys. Olen ihmetellyt jo pitkään, kuinka ainejärjestössämme toiminta on yhä enemmän mennyt kaavamaiseksi ja jäykäksi. Alun perin innostuin ainejärjestötoiminnasta, sillä se oli reipasta ja aikaansaava, liikoja ei kyselty, pääasia oli saada asiat toimimaan käytännössä… Sääli, että tähän pisteeseen on tultu. Ilma on ollut viimeisen vuoden ajan jo hieman myrkyttynyttä. Henkilökemiat eivät ole minun ja erään toisen henkilön kanssa menneet yhteen ja tämä on aiheuttanut aikamoisia ongelmia…

En halua kertoa liikaa mistä asiasta on kyse tai mitä on tapahtunut On kyse kuitenkin asioista mitkä vaikuttavat moneen ihmiseen tavalla ja toisella. Itse en missään nimessä halua asian saavan julkisuutta, riitely on jo tarpeeksi vahingollista itse toiminnalle. Sen voin kuitenkin sanoa, että olen oppinut jotakin tämän kaiken aikana. Olen oppinut liian ylpeyden olevan paha asia. Kun olemme ylpeitä, pidämme omasta egosta ja arvovallasta huolta, laiminlyömme ne pienet asiat, jotka ovat tärkeitä. Olemme olleet liian keskittyneitä taistelemaan loppujen lopuksi olemattomista asioista. En saa nyt muotoiltua sitä mitä mielessäni liikkuu. Pääasia on ettei kannata taistella, jos voitto ei ole häviötä parempi, se pitää säilyttää mielessä.

Eilen illalla lähdin ensimmäisen illanbileisiin. Voin jo aluksi todeta, että tulin yksin kotiin. Yritys oli kova, ja monet kerrat maali näytti häämöttävän. Tällä kertaa kisa kuitenkin jäi kesken. Edellisistä vuosista poikkeava asia, jonka huomasin oli joiden fuksipoikien käytös. Vanha sanonta sanoo ettei fuksia kuksita. Fuksipojat yrittävät kuitenkin parhaansa mukaan iskeä tutor-tyttöjä. Eräs tyttö illan lopulla valitti jo turhautuvansa poikien yrityksiin, samaa kuulin useammalta. Ei tietenkään vika ole kuin muutamassa yksilössä, mutta tälläistä ei ole ennen ollut. Tosin itse epäilen ainakin yhden tyttö tutorin kuksivan fuksiansa… Tosin, ei mitään uutta taivaankannen alla ;-)


Powered by Blogger