Jukan maailma
31/08/2003
Muuttoauto on vihdoinkin pakattu. Hieman yli kaksi tuntia kului, kun pakkasin kaikki tavarani Hiaceen. Toivottavasti huomenna purkaminen sujuu huomattavasti nopeammin, sillä aikaa ei ole juurikaan tuhlattavaksi päivän kalenterista. Vaasaan ajon sekä tavaroiden purun lisäksi on vietävä isä katsomaan yliopistoa ja esiteltävä paikkoja. Esittelyn teen mielelläni… Näin nopeasti ajatellen, minua ei huomenna tarvita juurikaan ainejärjestömme asioissa. Kello 14.30 pidetään fukseille tilaisuus haalareista ja kerrotaan aloittaville fukseille miten tulla isoksi ja pahaksi teekkariksi… Hitto… Ei minua tuossa tilaisuudessa oikeasti tarvita muuta kuin hieman auttamaan puhumisessa. Kyllä muut ihmiset osaavat yhtä hyvin tuon asian… Tosin tilaisuus kestää vain 15 – 20 minuuttia, joten pakotan itseni sinne.
Katsoin äsken kartalta missä tuleva asuinpaikkani sijaitsee. Suorastaan suuri valaistus kohtasi tajutessani olevan tuomittu tulevana vuonna vongaamiseen. Jos illalla lähden keskustaan iltaa viettämään, kävely tai pyöräily takaisin on pois suljettu mahdollisuus. Ainoa vaihtoehto on siis vongata ja kovaa lämmin yöpaikka jostakin. En ole ennen ollut kranttu naisten suhteen ja nyt voin olla vielä vähemmän. En oikeastaan ole hirveän pettynyt asioiden tilasta. Vahinko vain ettei aina voi saada, tulen vielä varmasti monet kerrat kävelemään kotiin. Toinen vaihtoehto tietenkin olisi rakastua hullunlailla ja aloitta seurustelu jonkun mukavan tytön kanssa.
Noh, huomenna nähdään mitä bileet tuovat tullessaan. Lukukauden alku on aina parasta fuksinmetsästys aikaa, vanhat sedät nuorten hehkeiden fuksien kimpussa! =)
Huomenna kesä päättyy, muutto Vaasaan alkaa. Tänään olen pakannut vähiä tavaroitani muuttoa varten. Suurta pakkaus urakkaa ei ole tällä kertaa tiedossa, kuten kesän alussa Vaasasta muuttaessa oli. Kaikki ne tavarat joita en ole tarvinnut kesällä ovat kiltisti odottaneet laatikoissa autotallissa. Ei silti, kyllä muutossa aikaa kuluu. Pöytien ja sängyn mahduttaminen autoon yhdessä neljän tietokoneen kanssa vaatii hieman aikaa. Kaksi konetta tosin käsittävät vain itse keskusyksikön, yksi on pikku Macintosh (LC475) ja vain yksi on mammuttimaisen kotelon ja 17” näytön sisältävä jumbo.
Kesä on mennyt todella nopeasti. Vielä kesän alussa tavoitteena oli ohjelmoida Javalla kalenteri sovellus sekä tehdä Java3D:llä harjoitustyö multimediaohjelmoinnin kurssille. Kummatkin työt ovat jääneet täysin kesätyön varjoon. Pakko yrittää saada kalenteri sovellus nopeasti valmiiksi, käyttöliittymä yhdessä tietorakenteiden kanssa on jo valmis. Vaikka ohjelmaa ei kukaan muu kuin minä käyttäisi se olisi todella hyvä työnäyte haettaessa ensi kesätyötä. Vaikka itse sovellun paremmin myyntiin ja markkinointiin, jostakin on aloitettava. On hieman vaikeampaa todistaa olevansa hyvä myyjä työnantajalle, kuin olevansa kohtuullinen ohjelmoija. Kuka vain osaa supliikkia ja puhua toisen tainnoksiin, tuotantohyödykkeitä myydessä huomio on enemmän asiakkaan tarpeiden ymmärtämisessä sekä niiden tyydyttämisessä. Koululla olen huomannut ettei monikaan markkinoinnin lukija juurikaan ole kiinnostunut teollistentuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Sääli. Vaasassa on paljon pieniä ja keskisuuria kansainvälisiä teollisuusyrityksiä, jotka voisivat tarvita uutta verta myyntiin. Itse aion painokkaasti pyrkiä eräisiin edellä mainittuun ryhmään kuuluviin yrityksiin. Vahinko vain, etten ole lukenut automaatiota tai sähkötekniikkaa tai osaa ulkoa C-kieltä, silloin voisin antaa oman panokseni myös muualle kuin myyntityöhön. Tosin ihmisen olisi hyvä keskittyä tekemään yhtä asiaa, mutta olen aina kokenut omalta osaltani paremmaksi olla mukana useassa asiassa. Useita erilaisia asioita tehdessä säilyttää oman vireyden sekä saa laajemman näkökulman maailmaan.
Kuluvana lukuvuonna on panostettava entistä enemmän ajankäyttöön. Saatava entistä enemmän aikaan vähemmässä ajassa. Kun mietin mitä kaikkea minun pitää tehdä, ainoa vaihtoehto on tehdä paremmin ja nopeammin. Mietin vain miten ihmeessä saan itseni hereillä joskus klo 6. Aikainen herätys on tarpeen sillä asun yliopistosta noin 8 kilometrin päässä. Herääminen myöhemmin ei käy, mitä edemmäksi heräämisen siirtää sitä isomman osan päivästä on menettänyt. Tosin on nyt on korkea aika vihdoin tehdä tosissaan työtä opintojen edistämiseksi. Koulu on ollut aina minulle suhteellisen helppoa. Peruskoulu ja lukio menivät täysin vasemmalla kädellä, mutta tulos oli silti suhteellisen hyvä. Yliopistoon pääsin heti ensimmäisellä kerralla ilman suurta vaivaa. Kurssit yliopistossa olen suorittanut tähän asti aika helposti, tosin omasta mielestä vaikeimmat olen jättänyt tähän hetkeen. Oikeastaan aika jännää saada kunnon haaste =)
Vaasaan muutossa hyvä asia on myös seuraelämän takaisinsaanti. Kesällä olen paiskonut lähinnä töitä ja kaikki ihmissuhteet ovat jääneet taka-alalle. Saa nähdä mitä syksy tuo tulleessaan. Tähän asti kaikki pidemmät seurustelusuhteet ovat juuri alkaneet syksyn alussa ja päättyneet kevääseen mennessä. Kiva nähdä mitä tulevan pitää. Aloitanko taas seurustelun jonkun kanssa, ja jos alan niin kenen? On hyvä ettei vuosia ole vielä kertynyt paljoa mittariin, sitä oikeata ei ole pakko etsiä suurennuslasin kanssa. Tarkoitan, että voin ilman seurauksia erehtyä seurustelemaan neiti väärän kanssa. Miehellä eivät ikävuodet loppujen lopuksi paljoa paina, mutta pitää muistaa aina vastuu kumppania kohtaan. Jos minulla olisi esimerkiksi tähtäimessä 27 vuotta vanha neiti, joutuisin miettimään hieman kuinka tosissani olen. Jos en ole tosissani tai omaan epäilyksiä suhteen toimivuudesta, voin hyvin haaskata vain toisen aikaa. En voi olla vastuussa toisten elämästä, näin on minulle sanottu. En voi vain mitään sille, että koen olevani vastuussa myös muitten elämistä. Ehkä oma elämänsääntö kuuluisi muodossa, olen vastuussa itsestäni sekä läheisistäni… Aika itsestään selvä juttu :-)
30/08/2003
Kun olin teini, pidin hauskaa kuin teini, mutta nyt voin vain kaiholla muistella aikoja menneitä. Ennen kaikki oli paremmin. Viikonloppuisin kylät ja kaupungit täyttyivät nuorista. Säästöpankin portailta aina Suvituulen parkkipaikkaan. Kadut olivat täynnä teiniautoja ja kaikkialla soi europop. Teini vuosien parhaimmat itselläni osuivat teini-iän ja varhaisaikuisuuden taitekohtaan, armeijassa olo vuoteen. Kun katson ajassa taaksepäin vuosi 1999 kohoaa ylivertaisesti ylitse muiden. Onko kyse vain menneestä nostalgiasta vai oliko aika sittenkin vain parempi?
Vuosi alkoi mitä parhaimmalla tavalla. Olin juhlistamassa uutta vuotta Tampereella Taika new years magic reiveissä. On vaikeaa löytää oikeita sanoja kuvaamaan bileitä. Tunnelma ja musiikki olivat juuri oikeat. Parhaiten bileistä muistuu uuden vuoden 1999 ensimmäinen biisi, Princen We are going to party like it’s 99. Muistiin jäi myös mandariinien myynti. Sääli ettei muissa bileissä joissa olen käynyt, ole myyty mandariineja tai muita hedelmiä. Yön lävitse tanssiessa mandariinit ja muut hedelmät maistuvat kymmenen kertaa paremmille kuin muuten.
Reivejä kuten muita bileitä oli vuosituhannen lopussa paljon enemmän kuin nyt. Muistan käyneeni miltei joka toinen viikonloppu Turussa tai Porissa reiveissä. Turussa bileet olivat järjestäen Kårenilla. Platibussin keikka oli oman muistikuvani mukaan paras kaikista Kårenin bileistä. Lähelle Platibussin keikkaa pääse No name nimiset bileet, jos nyt nimen muistan oikein, jotka olivat ns. pienen piirin bileet. Tapahtumassa ei isoaa sali ollut käytössä vaan juhlinta tapahtui pienessä isossa salissa. Tajuttoman hyvät bileet. Korvat kärsivät reiveissä käymisestä aika paljon. Usein tanssin ihan edessä lähellä kaiuttimia. Hyvissä bileissä edessä tanssiessa pystyi keholla tuntemaan ääniaallot, eli toisin sanoen ei korva ystävällistä ;-)
Ehkä vuodessa 1999 parasta oli kuitenkin oma henkilökohtainen muuntautuminen nörtistä klubiskidiksi. Ihon paraneminen yhdessä armeijan aikuistavan vaikutuksen sekä oman vaatemaun löytäminen loivat pohjan tälle muutoksella, joka saavutti oman huippunsa talvella. Tuona aikana paikallisissa menomestoissa käynnillä oli oma tuntunsa. Baarissa tuntui kuin tuntisi jokaisen paikallaolijan. Olo tuntui hyvälle tietäessä itsensä sopivan ja ajoittain loistavan. Musiikki baareissa oli myös enemmän omaan makuuni. Nykyään baareissa soi MTV-nordic:n ruotsi pop biisit. Voi vain toivoa belgialaisen eurotrance buumin joskus saavuttavan Suomen ja passittavan tylsän jenkki hip-hopin ja r&b:n pois diskoista.
Mikä tekee vuodesta 1999 kaikista parhaimman ja muistettavimman on eräs trance kappale… Veracocha – Carte Blanche… jos jonkin kappaleen soisi soivan 90-luvun lopusta kertovassa elokuvassa se olisi ehdottomasti edellä mainittu. Kappaleessa on uskomaton tunne, sanoinkuvaamaton vauhti. Omasta mielestäni kappaleessa on viety äärimmilleen 90-luvun musikaalinen sensaatio, nostatus! On aivan upea olla tanssilattialla ja huutaa suoraan sydämestä nostatuksen lähtiessä käyntiin. Vielä upeampaa on dj:n nostaessa nostatuksen aikana biisin vauhtia noin 135 biitistä 150:n biittiin per minuutti. Aina soittaessani tuon kappaleen uudestaan sama tunne valtaa mieleen kuin aikoinaan tanssilattialla. Olen varma tämän biisin olevan se oikea, jota tulen vielä vanhainkodissa soittamaan elämän turruttaneille aivoille!
Love, Peace and Happiness! :-)
Teollisuus on in!-) Kävimme tänään isän kanssa tutun sähkömiehen luona ihastelemassa heidän kunnostamaa teollisuusrobottia. Totuuden mukaisempaa on kuitenkin puhua robotin teosta, sillä sähkömies sekä hänen poikansa ovat joutuneet luomaan miltei tyhjästä robottiin ohjauselektroniikan sekä ohjelmistot. Robotti on aikoinaan palvellut Nokialla kännykänkuorien maalauksessa. Kunnostajien kertoman mukaan robotti oli iso kuin mikä varustettuna liudalla piirikortteja. Viimeisen puolen vuoden aikana he ovat vääntäneet robotin toimintakuntoon. Demonstraatiossa robotti opetettiin tarttumaan kahteen kappaleeseen ja vaihtamaan näiden paikkaa. Robotti toimi oikein hyvin vaihtaen onnistuneesti useaan otteeseen kappaleiden paikkoja. Vaikuttavin puoli robotissa kuitenkin mielestäni oli elektroniikka ja ohjelmisto, joka oli väännetty tyhjästä kokoon. Robottia ohjasi Atmel:n prosessori varustettuna muistikortilla sekä usealla piirikortilla. Ohjelmisto on suurimmaksi osaksi C:llä väännetty käyttäen konekieltä siellä täällä. Kaiken kaikkiaan hyvin vaikuttava kokemus. Oli hyvin suuri ilo nähdä ja kuulla robotin toiminnasta, vaikka perus Java miehenä jokin aina välillä meni ohi ;-)
Tänään ilolla huomasin blogini lisätyn Pinserin listalle. Lisäyksen myötä tilastopalvelu näytti vihdoinkin jotain muuta kuin ei-oota. Tänään on tähän mennessä käynyt yhteensä 46 vierasta katsomassa blogiani. Vielä hauskempaa on ollut seurata mistä osoitteista ihmiset ovat blogiini tulleet. Noin 32% kävijöistä yliopisto opiskelijoita tai yliopistossa töissä olevia, näistä teekkareita oli suurin osa. Noin 20% vierailijoista on ollut Helsingistä. Suuri osa käyttää Windows (98/2000/XP) käyttöjärjestelmänä. Muutama Linux ja Mac OS käyttäjä löytyy myös. Mitä tämä sitten merkitsee? Eipä hirveän paljoa, sillä näin lyhyeltä ajanjaksolta en voi poimia blogini vakituista kohderyhmää. Näin nopeasti miettien, MUSTA TUNTUU tilastojen suunnilleen osoittavan etten ollut ihan väärässä niche ja alue kohdassa. Teekkarien runsaus ei toki sulje pois mitä sanoin niche kohdassa, katsos Teknillisessä yliopistossa on teknisiä humanisteja ;-)
Yliopisto = Humanisti
Teknillinen yliopisto = Tekninen humanisti
;-)
Osaa blogin lukijoista voi vaivata käyntien tilastointi. Kannattaa kuitenkin muistaa Blogspotin tai paremminkin Googlen tarkkailevan ihmisiä myös. Minulla ei ole varaa eikä halua maksaa tilastointipalvelun pitäjälle ylimääräistä saadakseni tarkempaa tietoa blogin kävijöistä. Kävijöiden henkilöllisyys sekä tekemiset eivät tule minun tietooni. Sinänsä sääli... olen pitänyt aina tietokannoista sekä niiden suomista mahdollisuuksista. Kuinka paha oikeastaan on kattavien tietokantojen kerääminen ihmisistä? Mitä pahaa on vapaalla tiedonvirralla järjestelmästä toiseen? Jos henkilörekisterien ylläpitoa ei säädeltäisi ja rajoitettaisi, markkinatalous toimisi tehokkaammin. Unelma olisi henkilökohtaiseksi räätälöidyt mainokset, rikkaille tarjottaisiin Mersua ja köyhille Ladaa. Raha menisi oikeaan paikkaan ja tuottaisi paremmin. Nyt jokainen Mercedes-Benz mainos, joka televisiossa esitetään on osittain suurta rahan hukkaa. Tuhlaus aiheutuu, kun mainostetaan väärille ihmisille ja väärään aikaan. Ihanne tapaus olisi, jos mainostaja voisi tietää milloin asiakkaalla on varaa ja halua tuotteeseen. Omalla kohdalla mainokset muuttuisivat enemmän olut ja ruoka suosiviksi, ei köyhällä opiskelijalla ole varaa kuin välttämättömään ;-)
Eilen lukiessani uudelleen kirjoitustani, huomasin järkyttävän määrän oikeinkirjoitusvirheitä. Oikeinkirjoitus on ollut akilleenkantapää jo ajat. Hieman olen saanut yhdyssanavirheitä korjattua ja tekstiäni parannettua. Otaksun tosin kirjoitusteni vieläkin aiheuttavan tietyissä ihmisissä verenpaineen kohoamista. Tosin mikä valittaja minä olen. Itse ole talousfasisti ja valitan pienimmästäkin havaitsemastani typeryydestä koskien aihetta. Plus pitää muistaa kielipoliisien olevan hyvällä asialla, ilman huomauksia en olisi saanut omaa kirjoitettua kieltäni edes nykyiselle tasolle...
Eilisen kotitehtävän täyttämisen jätän vielä tulevaan... Vaikea tehtävä. Pitää miettiä paremmin ;-)
29/08/2003
Yhden asian unohdin tyystin käsitellessäni blogin markkinointia. Yhtä tärkeää kuin tehdä, on tietää kuinka hyvin suoritus on onnistunut. Mikään työ tai projekti ei onnistu jollei ole mahdollisuutta saa luotettavaa palautetta. Jos aikoo kehittää blogia yhä paremmaksi, on yleensä käytössä jatkuva PDCA (Plan, Do, Control & Act) ympyrä. Suunnittelua ja toteutusta käsittelin aiemmassa kirjoituksessa. Nyt käsittelen kontrollointia, tehdyn työn tarkistusta. Hyvä tapa saada tietoa omasta työstä on lukijoilta tullut palaute. Kaikki eivät kuitenkaan anna palautetta ja annettu palaute ei edusta kaikkien lukijoiden mielipidettä. Jos kaikki on kunnossa ja lukijaa blogia miellyttää, harva kirjoittaa sähköpostia ja kertoo kaiken olevan kunnossa. Ajankohtaista ja tarkkaa tietoa blogin suosiosta saadakseen on turvauduttava tilastointiin. Blogger ja blogspot eivät tarjoa vielä tilastointipalveluita, joten on turvaudutta kolmanteen osapuoleen. Monet yritykset tarjoavat ilmaista tilastopalvelua pientä banneria vastaan. Jos katsotte sivuni ala laitaan näette erään yrityksen bannerin jolta tilastointi palvelun saan. Palvelun suurin hyöty tieto sivuilla käyneiden päivittäisestä määrästä. Tietää tekeekö kaiken täysin väärin vai ei, tai onko jossain kohtaa mennyt vikaan lukijoiden laskiessa. Maksamalla hiukan ylimääräistä olisi mahdollista saada vielä enemmän tilastollista tietoa. Saatua tietoa ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä voisi verrata omaan markkinakohdennukseen. Jos esimerkiksi tilastot kertovat pääosalla lukijoista olevan Linux käyttöjärjestelmänä ja domain-tunnuksena tut.fi tai hut.fi voi päätellä päässeensä teekkari nörttien suosioon ;-) Tosin... itse käytän Linuxia koneessani... ja monet tietoteekkarit joita muutaman tunnen käyttävät Windowsia... niin mutta minähän olen nörtti joten ei päätelmä ihan harakoille mene ;-)
MUTU MUTU MUTU... niin vielä yksi asia. Koskaan ei kannata väheksyä fiiliksen arvoa tai MUSTA TUNTUU oletuksia. Itse vedän fiiliksellä mahdollisimman paljon ja useasti, silloin ei ajattele tai epäröi liikoja. Markkinointi on mielentila ;-)
Sain eilen Minnalta sähköpostissa kokoelman kuolemattomia savolais lausahduksia. Eräs niistä iski hermoon erityisellä tavalla. Huominen on monasti viikon kiireisin päevä. Ihmisillä kuten itsellänikin on paha tapa siirtää kaikki huomiseen tai jättää asiat tekemättä vedoten huomisen kiireisiin. Kiire ei kuitenkaan lykkäämällä loppu vaan tekemällä. Nyt kiireeksi on muodostunut maanantaina fukseille tarkoitetun tiedostustilaisuuden järjestäminen haalareista sekä teekkariasiasta. Tilaisuuden järjestämisestä oli puhuttu, mutta loppujen lopuksi kaikki oli jäänyt puheen asteelle ja nyt vasta olemme sopimassa asian järjestämisestä. En ole tilaisuudesta huolissani, se on pakko järjestää joten sille löytyy aika. Olen huomannut monessa projektissa pakon olevan paras keino saada asiat tehtyä. Kun kertoo useaan otteeseen olevan pakko saada se ja se valmiiksi tiettyyn ajankohtaan mennessä antamatta muita vaihtoehtoja, asia järjestyy. Jos ihmisille tarjoaa useita vaihtoehtoja, tuloksena on vain loputon keskustelu. Tietyssä mielessä pidän itse suomalaisesta Management by Perkele johtamistyylistä. Itse en ainakaan vielä ks. tyyliä voi käyttää, sillä se vaatii tietyn auktoriteetin toimiakseen. Tällä hetkellä itse näen itseni ihmisenä, joka saa asiat toimimaan sovittamalla oman ja ihmisten tahdot toimivaksi kokonaisuudeksi. Sanan helinää voisi äskeisestä sanoa, mutta olen omalla kohdallani havainnut sen toimivaksi. Yrittämällä käskeä ja pakottaa ilman käskyvaltaa, ainoa mitä aikaiseksi saa ovat palaneet sillat ympärillä.
Asiasta toiseen. Annoin eilen itselleni tehtäväksi miettiä miten markkinoida, tehdä tunnetuksi, oma blogi. Näin jälkikääteen lisään tehtävänantoon vielä vaatimuksen olla käyttämättä rahaa tehtävään. Ensimmäinen asia mitä tulisi blogin kohdalla päättää kenelle se on suunnattu. Markkinat voidaan jakaa neljään eri tasoon; segmentti, niche, aluellinen ja yksittäinen. Oman tuotteen kohdentaminen on prosessi, joka käy kaikki nämä neljä astetta lävitse. Ensimmäisillä tasoilla määritetään markkinoiden koko ja viimeisillä lisäarvo, jonka perusteella saadaan asiakas... Yritetäänpä soveltaa äskeistä tähän blogiin...
Segmentti : Nuoret aikuiset ja varhais keski-ikäiset, 20 - 35 vuotta ikä. Ihmiset, jotka käyttävät nettiä useamman tunnin päivässä.
Niche : Itsensä akateemisiksi tai sivistyneiksi tuntevat. Opiskelevat tai työskentelevät kaupallisella tai humanistisella alalla.
Alue : Kaupunkilaiset, suuret kaupunkit : Oulu, Vaasa, Turku, Tampere, Helsinki ja Jyväskylä sekä lähialueet. Urbaanit liikkujat.
Yksittäinen : Sisältöä tunteista tekniikkaan, kaupasta politiikkaan. Kurkistuksia henkilökohtaiseen elämään. Vaihtelua laidasta laitaan nopeasti.
Pakko sanoa, ettei yleensä ks. tasoja käytetä prosessina vaan valitaan yksi tai kaksi keinoa muiden joukosta. Itse kuitenkin näen markkinoinnin jatkuvana prosessina, joka lähtee suurista ryhmistä ja vie aina loppukäyttäjään tai paremminkin kuluttajaan. Omasta mielestäni äsken tekemäni jaottelu on vielä huonosti tehty ja tarvitsee runsaasti mietintä. Se kertoo kuitenkin sanoman blogin pitäjästä, siitä mitä hän on tai kuvittelee olevansa. Henkilökohtaista blogia pitäessä kannattaa miettiä mitä itse on, keitä ystävät ovat ja mistä pitää. Typistettynä ole itsesi ja tarjoa muille sitä mitä olet. Eli suutari pysyköön lestissä.
Blogi markkinat ovat kuitenkin suuret eikä henkilökohtaisen blogin pito ole välttämättä paras tie kunniaan ja maineeseen. Tekisi mieli soveltaa Porteria myös tähän asiaan, mutta mieleeni ei heti juolahda miten Porteria soveltaisin tähän. Pitää virkistää mieltä ja lukea joskus Portteria urakalla. Huono idea ei ole kirjoittaa tiettyyn aiheeseen valikoitunutta blogia, aiheena voisi olla niin tietotekniikka, geeniteknologia, ympäristö tai ihmissuhteet. Ihmissuhteet niminen blogi on jo olemassa ja on näyttänyt saavuttaneen aika hyvän suosion. Tämä tie on suositeltava, jos on jokin asia jossa kokee olevansa asiantuntija tai omaavansa ns. ainutlaatuista tietoa mitä muille on ehdottomasti jaettava.
Nyt on suurinpiirtein käsitelty sisältö. Miten saada sisältö sitten ulos? Ensimmäinen askel on lisätä linkki omaan blogiin niin hakukoneisiin kuin blogilistoille. Nyt satunnainen selailija voi eksyä blogiin. Jos kirjoittaa blogia omalla nimellä, linkki omilta kotisivuilta blogiin ja sähköpostiin allekirjoitukseen maininta blogista. Ystäville ja tuttaville voi asiasta myös mainita. Nyt hyvässä tapauksessa tieto blogista leviää suusta suuhun. Toinen askel on valita itselleen hyvät vastustajat. Jokaiselle ajatukselle ja mietteelle löytyy vastainen vaihtoehto. Listaa suositut blogit joiden ylläpitäjillä on vastakkaiset mielipiteet kuin sinulla. Valitse joukosta ne jotka säännöllisesti lainaavat muiden blogeja ja käyvät aktiivista dialogia. Paras on jos löydät helposti suuttuvan ja reakoivan ihmisen. Kirjoita omassa blogissasi provosoivia kirjoituksia, lainaa muita, arvostele ja toivo jonkun ottavan sinut hampaisiisi. Nyt saat liikennettä omaan blogiisi muiden blogeista. Ihmiset ryhmittyvät yleensä joukoiksi, kun yksi joukosta osoittaa "Tuo ei tajua! Katsokaa" muu lauma seuraa perässä. Laumat eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä, osa sen jäsenistä liittyä sinun joukkoosi.
Se toimiiko asia niin kuin itse sen hahmotin on eri asia. Esimerkkien perusteella, jotka olen nähnyt otaksun niin olevan kuin väitän. Itse aion tyytyä vain kirjoittamaan omasta elämästäni ja jättämään aktiivisen pääkallojen hankinnan välistä. Provosoinnissa ja ns. vihabloggauksessa vaarallinen tekijä on jämähtäminen paikalleen. Kun bloggauksesta tulee vain samojen vanhojen asioiden läpikäyntiä ja juupas eipäs väittelyä, sekä blogin pitäjän että lukijoiden mielenkiinto tulee ennen pitkää laskemaan. Omasta mielestä kestävämpi tapa on olla oma itsensä, välttää yhteenottoja ja kirjoittaa sitä minkä itse kokee mieluisaksi.
Lukijalle tiedoksi, olen erinäisiä blogeja noin puolisen vuotta lukenut. En aio kuitenkaan kertoa näiden blogien nimiä. Minun laumastani en ketään muualle käännä ;-)
Nyt taidan keskittyä tyhjentämään kahvikuppini ja nauttimaan koti-illasta. Huomiselle päivälle voisin antaa itselleni kotitehtäväksi miettiä mitä kaikkea tein kun olin teini 18 - 20 ja jota en enää tee. Samaan kasaan pitää toki lisätä nostalgia annos, miten ennen kaikki oli paremmin ;-)
28/08/2003
Ärsyttävä asia. Blogger ei jostakin syystä ensimmäisellä kerralla kirjoittaessa ymmärrä skandeja oikein. Kun ottaa tekstit korjattavaksi ja kirjaa skandit uudelleen, skandit toimivat! En vielä tiedä mistä asia johtuu, mutta selvää on otettava ja korjattava tilanne.
Lukujärjestyspäivä! Mikä on tärkein asia, joka jokaisen opiskelijan on tehtävä lukuvuoden alussa? Lukujärjestys! Aloitin tänään oman lukujärjestykseni teon. Entuudestaan tiesin jo mitä kursseja minun on tänä vuonna luettava, jotta valmistuminen jonain päivänä lähenisi. Aloitin kokeilemalla yliopiston uutta lukujärjestyksen teko ohjelmaa Wombattia. Hetken käytön jälkeen ymmärsin, etten tulisi saamaan ohjelmalla itselleni käypää lukujärjestystä aikaiseksi. Minulla on yksinkertaisesti liikaa kursseja, jotka ovat liian useasti päällekkäin toistensa kanssa. Ohjelma osaa merkitä rastin kurssien ollessa päällekkäin. Tämä ei kuitenkaan auta, jos kurssin luennot pompivat päivästä ja ajasta toiseen. En tosin oikeasti voi moittia ohjelmaa tai sen tekijöitä asiasta, rahalla ja aikataululla joka tekijöillä on ollut ei parempaa olisi saanut. Voisin tietenkin kertoa mitä muutamalla erilaisella teknisellä ratkaisulla kuten Javan käytöllä olisi voinut saavuttaa, mutta tämähän ei ollut se varsinainen aihe mistä minun piti kirjoittaa!!! ;-) ...niin ja kuten amerikkalaiset sanovat, Put up or shut up... eli olenpas hiljaa =)
Varsinainen aihe on miksi minä olen tyhmä! Vain tyhmä ihminen jättää tutkinnon vaikeimmat peruskurssit suoritettavaksi tutkinnon loppuun! Oikea aika kyseisten kurssien suorittamiseksi olisi ollut ensimmäinen ja toinen vuosi. Tänä vuonna minun on suoritettava Talousoikeuden perusteet, Kirjanpidon perusteet sekä Operatiivinen laskentatoimi! Kyseiset kurssit ovat vaikeita, vaativat kovaa työtä ja eivät ole tähän asti minua kiinnostaneet. Olen kuluneen kolmen vuoden aikana opiskellut markkinointia, tietotekniikka ja tuotantotaloutta. Käymistäni kursseista on kertynyt 101 opintoviikkoa joten täysin turhaan ei ole aika kulunut. Mieltäni kuitenkin lämmittäisi enemmän, jos olisin jo kyseiset kolme kurssia saanut suoritetuksi jo aiemmin. Ei voi muuta tehdä, kuin tarttua työhön ja lukea kunnes kyseiset kurssit on läpäisty.
Huolimatta jo aiemmin mainitsemistani kolmesta kovasta, vuosi voisi olla helppo jollei olisi myös muita suhteellisen vaikeita kursseja edessä. Menetelmätieteiden puolelta olisi suoritettava fysiikan ykkös ja kakkos kurssit sekä lineaarialgebra. Lineaarialgebran kyllä saan lävitse, mutta fysiikat huolestuttavat hiukan. On hieman aikaa kulunut, kun viimeksi lukiossa fysiikkaa laskeskin. Hyvä kysymys kyllä kuuluu, mitä kauppatieteiden maisteri tekee kahdella fysiikan kurssilla... Yleissivistyksen kohotukseksi toki nuo kurssit käyvät, ei koskaan ole huono asia tietää enemmän luonnontieteistä... Jos vielä haluamilleni kielten kursseille pääsen, lukujärjestys tulee näyttämään todelliselta sillisalaatilta. En voi asiasta valittaa, oman tieni olen valinnut. Vuodesta tulee ainakin kiintoista. Aamulla on herättävä klo 6, jotta ehtii taivalta noin 8 kilometrin matkan yliopistolle ajoissa....
Hyvältä näyttää siis, ainakaan haastetta ei puutu!-)
Lisäsin muuten itseni tänään Pinserin blogi listalle. Nyt vain odottamaan mainetta ja kunnia ;-) Sinäänsä mielenkiintoista on, etten ajatellut lisätä blogia ks. listalle ennen kuin kaverini ehdotti sitä. Kuin luonnostaan olin ajatellut, että blogilleni eksyy lukijoita. Tein ilmeisesti perus ajatteluvirheen olettaessani Internetissä riittävän automaattisesti kaikille huomiota ja yleisöä. Näin ei kuitenkaan ole! Miten ihmeessä kukaan blogiini päätyisi ellei siitä olisi tietoa jossakin saataville? Voisin ottaa itselleni huomiseksi kotitehtäväksi miettiä blogin markkinointia, eli mitä tarvitaan blogin saattamiseksi edes kohtuullisen luetuksi...
Hei!-)
Minun on tehnyt jo kaun mieli alkaa kirjoittamaan omaa blogia. Tänään päätin oikean ajan olevan nyt. En tiedä tuleeko minusta aktiivinen kirjoittaja vai ei, tai saanko kirjoituksillani mitään aikaiseksi. Omaa toimintaani leimaa yleensä tarkoitushakuisuus ja halu hankkia hyötyä. Nettipäiväkirjan ylläpitämisen hyödyt voisivat olla oman tunnettavuuden nosto, omien ajatusten levittäminen ja tietenkin yleinen maailmanparantaminen näiden kahden kautta... Itselläni oikeinkirjoituksen harjoittaminen, jos mikä olisi hyödyllistä ;-) ...Aika tule näyttämään mitä kirjoittaminen tuo tullessaan...
Tänään on ollut aika haikea päivä. Maksoin tulevan asuntoni vuokratakuun, ylioppilaskunnan jäsenmaksun (ryöstöä!) ja puhelinlaskun, tilin tyhjenminen toi heti haikean olon. En ole hirväen materialistinen tyyppi, tai suuresti rahan perään. Tiedän kuitenkin liian vähän rahan tilillä merkitsevän vyön kiristämistä ja useita tuskaisia hetkiä tulevan opintovuoden aikana. Valittaa en kait hirveästi voi, sillä olisin voinut yrittää hanakammin hakea viime keväällä paremmin maksavaa kesätyötä tai nyt hakea opintolainaa. Opintolainaa en aio ottaa. Tiedä mistä lainan vastainen asenne on tullut. Ehkä 90-luvun alun lama jätti jälkensä. Omaa perhettä lama ei koskettanut, isän pienyritys teki tulosta ja äiti työskenteli pankissa. Ehkä toistuvat uutiset onnettomista ihmiskohtaloista ja muutaman kaverin perheen ajautuminen taloudelliseen ahdinkoon jättivät lähtemättömän vaikutuksen... En pelkää lainanottoa, vaikka ehkä toisin edellisestä tekstistä voisi luulla. Lainaa voi ja pitää ottaa, mutta se pitää ottaa tarpeeseen. Itse en koe opintolainan ottoa vielä tarpeellisena, se menisi nyt vain elintason kohotukseen, ei välttämättömiin menoihin.
Ei haikeus kuitenkaan täysin rahasta johdu. Paluu Vaasaan kesän jälkeen ja opintojen aloitus ehkä hieman jännittävät. Samoin on ikävää jättää isä ja äiti kotiin. Kesän olen työskennellyt isän kanssa hänen yrityksessään hyvin ahkeraan. Olen ollut aina melko läheinen isäni kanssa, läheisempi kuin kenties muut sisarukseni. Kolme kuukautta työskentelyä yhdessä opettaa toisesta yhtä ja toista, antaa enemmän ymmärrystä. Ehkä haikeus osittain johtuu työn päättymisestä ja paluusta yksin elämiseen. En toki ole laisinkaan suruissani saadessani oman rauhan, mutta mutta... Ehkä haikeuteen osittain vaikuttaa tieto taas yhden kesän siirtymisestä historiaan. Vaikka ikää ei ole kertynyt itsellä paljoa, aika tuntuu kuin lentävän. Pian olen 25, sitten 30! Ei ajan pitäisi näin nopeasti mennä.
Tänään taidan jättää ensimmäisen kirjoitukseni tähän. Ei ole viisasta kirjoittaa enempää, kuin mitä mielessä on. Nyt vain katsomaan josko Slashdot:n olisi ilmestynyt jotain mielenkiintoista luettavaa ennen nukkumaan menoa.
